tag:blogger.com,1999:blog-21484031884547909432024-03-08T10:00:38.224-08:00Liian pitkä twitteriin - Markus Korjosen poliittinen päiväkirjaAjatukset on joskus vaikeita, ja lähes aina liian pitkiä twitteriin tai FB:hen. Hautaan ne siis tänne, poliittisen päiväkirjaan.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.comBlogger32125tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-79036720556672390642017-05-18T12:41:00.006-07:002017-05-18T12:41:53.934-07:00Vastine Katri Kulmunin kolumniin<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja, torniolainen Katri Kulmuni, ruotii Vasemmistoliiton todellisuuskäsitystä 17.5. päivätyssä <a href="https://www.lapinkansa.fi/lounaislappi/katri-kulmuni-kolumnissa-vasemmistoliiton-kannat-irtaantuneet-lapin-todellisuudesta-200142637/" target="_blank">kolumnissaan</a>. Tekstissään Kulmuni väittää vasemmiston kantojen olevan irti Lapin todellisuudesta. Vaikka heitot ovatkin löysiä ja perustelemattomia, jopa hieman epätoivoisia, katson velvollisuudekseni puolueen piirin puheenjohtajana puuttua niistä muutamiin.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kulmuni mm. syyttää vasemmistoa perinteisen kannattajakuntansa, teollisuuden työläisten, unohtamisesta. Tätä Kulmuni perustelee sillä, että hänen mukaansa vasemmisto on jossain puheenvuorossa joskus kyseenalaistanut Keskustan kaavailemia suojamekanismeja, joiden tarkoitus on estää teollisuuden siirtyminen halpamaihin. Kulmuni ei kuitenkaan erottele lainkaan, mitä mekanismeja hän tarkoittaa, tai mitä konkreettisia vääriä kantoja vasemmistolla on. Väite on myös klassinen olkiukko, sillä Vasemmisto ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan vain teollisuuspuolue, vaan työväenpuolue. Työväellä tarkoitamme kaikkia niitä ihmisiä, jotka asemansa vuoksi ovat palkkatyöstä riippuvaisia, oli sitä työtä tai ei. Väliä ei myöskään ole sillä, onko työ teollisuudessa, tieteessä, matkailuissa tai muissa palveluissa.. Tätä taustaa vasten voimme tarkastella muutamia Lapin maakuntaa koskevia hallituksen päätöksiä, kuten Kemijärven sellutehdasta, metsähallituslakia, Teno-sopimusta, kikyä, sotea, satamaväylää, ja hallintarekisteriä, vain muutamia mainitakseni.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ensimmäinen päätös vie vuosien taa. Silloin Keskustan siunauksella Kemijärveltä lopetettiin kannattava Sellutehdas. Se oli talouskriisin kynnyksellä yksi kovimpia lappilaiseen teollisuuteen kohdistuneista iskuista. Vasemmisto luonnollisesti puolusti tehdasta ja sen työntekijöitä äänekkäästi. Keskustan johdolla hyväksyttiin myös metsähallituslaki, jonka myötä metsähallituksen liiketoiminta yhtiöitettiin. Tulos näkyi jo keväällä, kun vajaa 300 metsuria lomautettiin. Samaan hengenvetoon mainittakoon myös erityisesti saamelaisväestöä sortava Teno-sopimus, jota vastustamaan ei löytynyt ainuttakaan keskustalaista. Vasemmisto vastusti sopimusta yksimielisesti.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Keskustan johdolla saatiin aikaan myös kikynä tunnettu kilpailukykysopimus, jonka piti parantaa työllisyyttä, vähentää velkaantumista ja lisäksi parantaa Suomen kilpailukykyä. Kikyn seurauksena leikattiin tosiasiassa julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen lomarahoja ja työpäiviä pidennettiin. Tuloksena Suomen velanoton ja lisäleikkausten tarve kasvoi kahdella miljardilla. Kikyä johdonmukaisesti vastusti jo valmisteluvaiheessa vain Vasemmistoliitto. Jälkikäteen sen on täydeksi torsoksi tunnustanut myös talouspolitiikan arviointineuvosto.</span></div>
<b id="docs-internal-guid-76a98e22-1d13-ba37-6a8e-576c369cab8f" style="font-weight: normal;"><br /></b>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sote-uudistusta ollaan puolestaan keskustalaisen pääministerin johdolla viemässä maaliin siten, että siihen sisältyy valinnanvapaus-termiin verhottu yhtiöittämispakko. Tämä pakkoyhtiöittäminen ja yksityisten veroja kiertävien terveysfirmojen kermankuorinnan mahdollistava vaatimus on jo sinänsä hirvitys, mutta erityisen huonosti se sopii pitkien välimatkojen harvaan asuttuun Lappiin. Sinänsä huvittavaa ja jopa kiinnostavaa on, että Kulmunin kolumni julkaistiin samana päivänä, kun eduskunnassa hyväksyttiin omistusten salaamisen ja korruption mahdollistava hallintarekisteri. Riski nimittäin on, että poliitikkojen yhteydet sote-markkinoille tunkeviin yrityksiin jäävät jatkossa hämärärekisterin varjoon.</span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Viimeisin teollisuuspoliittinen rimanalitus nähtiin, kun hallitus hyväksyi laivaväylän syventämiseen lisämäärärahat Oulun satamalle ilman, että hanketta varten tehtiin minkäänlaista liikenneselvitystä Pohjois-Suomessa. Samoille rahoille olisi löytynyt käyttöä myös Kemissä, missä Lapin teollisuuden tuotteet saataisiin pois nelostieltä merelle. Vaikea sanoa missä määrin Kulmunin puoluetoverin, pääministeri Juha Sipilän kotiseutu tähän järjettömään päätökseen vaikutti, mutta yksi asia on varma: vasemmiston vääristyneen todellisuudentajun syytä se ei ollut.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-55496477784472910962017-04-20T00:30:00.001-07:002017-04-20T00:30:04.400-07:00Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Eri medioissa on kohistu viime päivinä Kärkkäisen aikeista laajentaa toimintaansa Rovaniemelle. Tämä uutinen on näyttäytynyt monelle positiivisena ja miksi ei olisi. Onhan Kärkkäinen tullut monelle nelostien kulkijalle tutuksi taukopaikaksi ja edulliseksi ostospaikaksi. Kärkkäisen yhtiöön liittyy kuitenkin synkkä ulottuvuus, mikä täytyisi tiedostaa ja käsitellä, ennen kuin Rovaniemen toimipiste kovin suurin hurraa-huudoin tervetulleeksi toivotetaan.</span></div>
<b id="docs-internal-guid-b63b9c66-8a44-3b4e-c9ae-a3132d689b31" style="font-weight: normal;"><br /></b>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Aloitetaan Magneettimediasta. Magneettimedia oli joitain vuosia sitten julkaistu Kärkkäisen kustantama ilmaisjakelulehti, joka sisälsi mm. Holokaustin kieltävän artikkelin ja muita antisemitistisiä, eli juutalaisvastaisia, kirjoituksia. Lisäksi lehdessä julkaistiin mm. rokotevastaisia ja muita lähinnä ulkomaisista hölynpöly-artikkeleista suomennettuja tekstejä. Skepsis ry. onkin myöntänyt lehdelle vuoden 2011 huuhaa-palkinnon. Kärkkäinen luovutti lehden kustantamisen Pohjoinen perinne-yhdistykselle, joka on Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osasto. Vastarintaliike on tuttu Helsingin Asema-aukion kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä. Vastarintaliikkeen johtohahmo Eppu Torniainen potkaisi tuolloin miehen katuun kohtalokkain seurauksin. Sama Torniainen on toiminut Pohjoinen perinne -yhdistyksen nimenkirjoittajana. </span></div>
<b style="font-weight: normal;"><br /></b>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kohut eivät jää tähän. Tuotekuvausten perusteella on syytä epäillä juuri Kärkkäisen toimivan tavarantoimittajana Vastarintaliikkeen verkkokauppaan. Kärkkäisen edustajat tunnustavat vain “mystisen välikäden” toimivan heidän ja Vastarintaliikkeen välillä, mutta luonnollisesti kiistävät Kärkkäinen Oy:n tuen natsijärjestölle. Haluan tuoda tämän kaiken esille siksi, että Rovaniemi elää myös matkailusta ja kansainvälisyydestä. Jos Kärkkäisen maine on ollut liikaa monille suomalaisille yrityksille, kuten mm. Finlaysonille, joka lopetti aikanaan yhteistyön kauppaketjun kanssa sen “vastenmielisen ja ahdasmielisen propagandan” vuoksi, mitä siitä ajattelevat ulkomaiset matkayhtiöt, jotka nyt pitävät Rovaniemeä houkuttelevana kohteena. </span></div>
<b style="font-weight: normal;"><br /></b>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Menneet ovat tietysti menneitä ja Kärkkäinen on sakkorangaistuksensa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kärsinyt. Tästä huolimatta niin Kärkkäisen kuin Vastarintaliikkeenkin verkkokaupassa edelleen myydään mm. yhdysvaltalaisen natsin ja entisen Ku Klux Klanin jäsenen</span><span style="background-color: white; color: #555555; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">David Duken Juutalainen ylivalta -kirjaa. </span></div>
<b style="font-weight: normal;"><br /></b>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Rovaniemellä on nähty Valtakadun risteysremontin yhteydessä mitä seuraa, kun aletaan hieroa yhteistyötä hämärän taustan omaavan ja talousvaikeuksista kärsivän yrityksen kanssa. En tiedä Kärkkäisen taloudellisesta tilanteesta muuta, kuin että se vuonna 2010 hakeutui 37 miljoonan saneerausvelan takia yrityssaneeraukseen ja sen jäljiltä käräjäoikeuden määräämästä takaisinmaksuohjelmasta on vielä 3 vuotta jäljellä.</span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Minä, siinä missä kuka tahansa muukin, toivon Rovaniemelle työtä ja uutta nousua. Se täytyy kuitenkin tehdä kestävästi ja vastuullisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. Vain siten talouskasvu rakentuu kivijalan varaan hiekan sijaan.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-74905327244680579172017-04-07T07:40:00.003-07:002017-04-07T07:42:52.931-07:00Viime hetken ajatuksia vaaleista<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Olen käynyt parissa vaalipaneelissa tässä viime päivinä, ja niiden, sekä niistä saadun yleisöpalautteen pohjalta olen saanut muutamia ajatuksia, jotka haluan kanssanne jakaa.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
1. Miksi äänestää vaaleissa, joko minua, tai ylipäätään?</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Kuntavaaleissa päätetään arjen kannalta kaikkein keskeisimmistä asioista. Kaavoituksella ratkaistaan liikenteen ja asumisen viihtyisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus. Koulujen osalta päätämme rakennuksista, ryhmäkoosta, opiskeluvälineistä ja monista käytännöistä - onko varaa käyttää koululaisia teatterissa tai retkillä jne. Varhaiskasvatuksen osalta päätämme onko ylipäätään kaikilla lapsilla oikeus varhaiskasvatukseen ja siitä, paljonko se maksaa. Kehitystoiminnalla varmistamme elinkeinojen toiminnan perusedellytykset. Kunta on merkittävän suuri työnantaja, jolloin vastaamme kuntatyöntekijöiden työoloista, sekä kunnan työllistämispolitiikasta.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Lisäksi on sote. Jotkut kritisoivat, että Sosiaali- ja terveyspäätöksenteko menee kunnilta pois, mutta näissä vaaleissa ratkaistaan samalla se, kenellä on edellytyksiä päästä väliaikaiseen maakuntahallintoon valmistelemaan soteuudistusta. Siellä, jos jossain, tarvitaan meitä vasemmistolaisia nyt enemmän kuin koskaan. Sitä ennen meidän on vielä mahdollista esim. poistaa terveyskeskusmaksut ja tehdä muita rovaniemeläisiä auttavia päätöksiä. Kaikesta edellämainitusta ja paljosta muusta päättävät siis näissä vaaleissa valittavat valtuutetut. </div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
2. Rakennuksista</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Rakennusten kunto on puhuttanut rovaniemeläisiä näissä vaaleissa. On sitten kyse homekouluista, harrastuspaikoista tai muista julkisista rakennuksista, on keskeistä miten kaupunki hoitaa rakennusvalvonnan. Rakennusten hoito ja rakennusvalvonta on saanut kovasti moitteita, ja tätä asiaa olen erityisen motivoitunut vahtimaan. Lisäksi olen valmis investoimaan laajasti viallisten rakennusten uusimiseen. Monissa kohtaa homekorjaukset on tehty turhaan tai väärin, ja ongelmia on vain pitkitetty. Mielestäni nämä ovat vääriä ja vaarallisia säästökohteita.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Sen lisäksi, että rakennusten kunnosta on huolehdittava, täytyy tietysti miettiä mitä niiden sisällä tapahtuu. Olen aina pitänyt ääntä erityyppisten harrastustilojen tarpeesta ja aion pitää jatkossakin. Bändien treenitilojen lisäksi monet järjestöt ja vapaan kentän toimijat tarvivat edullisia toimisto-, varasto- ja kokoustiloja. Tätä varten on esitettykin mm. Mahdollisuuksien taloa. Toimitilojen saaminen on yksi keskeisimpiä hankkeita tulevalla vaalikaudella.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
3. Politiikka ja poliitikot</div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: "Times New Roman"; font-size: medium; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">
Politiikka on minulle yhteisten asioiden hoitamista. Ihanteellisesti sen tulisi tehdä itsensä tarpeettomaksi. Yhteisiä asioita tulisi hoitaa siten, että mahdollisimman moni hyötyy ja mahdollisimman harva kärsii. Nuorempana olin itsekin epäluuloinen poliitikkoja kohtaan, kunnes päätin kanavoida epäluottamukseni muita kohtaan voimaksi ruveta itse hoitamaan itselleni tärkeitä asioita. Sillä tiellä olen edelleen, ja vaikka politiikka onkin pääasiassa epäkiitollinen laji, en ole päätöstäni katunut ja jaksan yhä yrittää. Edelleen saan kuulla, että me poliitikot emme kuuntele kansalaisia, mutta itse miellän olevani kansalainen muiden joukossa, ja toivoisin kansalaisten itsensä osallistuvan kanssani poliittiseen toimintaan. Ymmärrän kuitenkin tuon puolen, mutta muistutan, ettei valmista pöytää ole katettu, eikä taida valmiiksi koskaan tullakkaan. Se kuka pöydästä milloinkin syö, on jatkuvan kamppailun aihe. Kamppailun voimasuhteet päättää äänestäjä ja vain annettu ääni auttaa. Siksi äänestämättä jättäminen on kuin puolikas ääni vastapuolelle.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-34845324200873832242017-03-29T08:30:00.000-07:002017-03-29T08:33:59.642-07:00Here is some info about me in English for those of you who don't speak Finnish. Please click the image to enlarge.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jQlX90H-jwg/WNvSnpsrUwI/AAAAAAAAJPw/VBS3csm8RA4v4z6H72Y06Ef1jpOz4WmBwCLcB/s1600/Markus%2BKorjonen%2B%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-jQlX90H-jwg/WNvSnpsrUwI/AAAAAAAAJPw/VBS3csm8RA4v4z6H72Y06Ef1jpOz4WmBwCLcB/s640/Markus%2BKorjonen%2B%25282%2529.jpg" width="494" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-54163967685430669562017-03-04T09:08:00.000-08:002017-03-04T09:08:44.778-08:00Rakkatien bändit kohta kodittomia?<div dir="ltr" id="docs-internal-guid-5e9d86c8-9a46-6c65-d2f2-2d395392fdad" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Rovaniemen Rakkatiellä sijaitsevien bändien harjoittelutilojen kohtalo askarruttaa monia rovaniemeläisiä alan harrastajia. Tiloissa treenaa tällä hetkellä arviolta n. 30 bändiä, ja monen muun ura on kulkenut rakennuksen kautta. Tilojen olemassaolo on Rovaniemen kulttuurielämälle melkoinen aarreaitta - erityisesti, kun Valsan purkamisen jälkeen edullisia ja saavutettavia tiloja on yhä vähemmän. Treenikämpät ovat hyvin erityislaatuisia tiloja, eivätkä ole kovin houkutteleva kohde yksityisille markkinoille. Melu- yms. haittojen vuoksi olisi hyvä, että tilat olisivat keskitettynä yhteen isompaan kohteeseen. Tämä tuo tietysti myös synergiaetuja artistien välille.</span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Tilojen merkitys kaupungin asukkaiden harrastusmahdollisuuksille ja siten veto- ja elinvoimaisuudelle on kiistaton. Tilat eivät kuitenkaan ole kaupungin omistuksessa, eivätkä virallista vapaa-ajan lautakunnan politiikkaa. Tontti, missä treenikämpät sijaitsevat, on kaavoitettu kerrostaloasunnoille ja ympäristö onkin viime vuosina muuttunut merkittävästi. On siis vain ajan - eikä luultavasti kovin pitkän sellaisen - kysymys, milloin myös treenikset katoavat uusien talojen tieltä. </span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Me allekirjoittaneet katsomme, että siinä kaupungin vapaa-ajan- sekä tilapolitiikan tulee tukea harrastuksia tasapuolisesti. Julkisesti tuetut hiihtoladut, luistelukentät, teatterit ja kamariorkesteri ynnä muut ovat tietysti kaikki tärkeitä. Kulttuuritoiminta on ns. näkymätöntä sosiaalipolitiikkaa ja sen merkitys hyvinvoinnille on terveen järjen lisäksi todettavissa myös tutkimuksin, mm. THL:n Taiku-ohjelman loppuraportissa. Mielekäs tekeminen, erityisesti nuoremmalle väestölle on ensisijaisen tärkeää paitsi yleisen viihtyvyyden, myös erilaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Omatoiminen musiikkiharrastus ei saisi jäädä edellä lueteltujen jalkoihin, vaan se tulisi nostaa niiden rinnalle osaksi kaupungin tukemaa toimintaa. Siksi kaupungin pitäisi varautua sen päivän varalle, kun Rakkatien tilojen käyttäjät jäävät kodittomiksi.</span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Kalle Juntunen & Markus Korjonen, Vasemmistoliitto</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; vertical-align: baseline;">Nykyinen ja entinen rakkatieläinen</span></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-42332202773620228552017-02-21T01:59:00.001-08:002017-02-21T02:01:43.718-08:00Latteuksia vai kovaa ydintä?<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Olen ehdolla kuntavaaleissa ja niihin liittyen joutuu taas pähkäilemään itsensä myymisen ja erilaisten ehdokasesittelyjen parissa. Miten tiivistää tavoitteensa mahdollisimman ytimekkääseen muotoon? Helposti tulee tartuttua suuriin linjoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja rauhaan. Näissä on kuitenkin vaarana niiden abstraktisuus ja se, kuinka ne helposti nähdään latteuksina. On totta, että kovin tarkasti ne eivät ehdokasta määrittele, siinä missä demokraattisuus ei määrittele valtioita - kukin kutsuu itseään demokratiaksi, järjestelmäänsä ylistäen, silti usein haluttomana, tai kyvyttömänä määrittelemään demokratiaa mitenkään tarkemmin. Tärkeää siis olisi eritellä mitä haluaa noiden arvojen pohjalta nähdä tapahtuvan.</span></div>
<b id="docs-internal-guid-668f723a-6015-99b3-bfb3-0f6771f6ab4c" style="font-weight: normal;"><br /></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tätä ongelmaa pohtiessa ajaudun toisenlaisen idean äärelle. Vaikka ihmisoikeuksien puolustaminen näyttäytyy abstraktina, on niiden johdonmukainen puolustaminen kuitenkin tärkeää. Tässä kohtaa saan olla omasta puolueestani, Vasemmistoliitosta, ylpeä johdonmukaisimpana toimijana. Viimeksi tämä tuli esille tasa-arvoisen avioliittolain uudessa käsittelyssä, jossa laki saatiin vahvistettua vastoin sen torjumiseksi laadittua kansalaisaloitetta. Toki puolueemme ei ollut tässä yksin, mutta kun tarkastellaan muita äänestyksiä, jossa oikeudemukaisuutta ja tasa-arvoa tavoitellaan, näyttäytyy puolueemme edukseen. Esim. kikyä- eli kilpailukykysopimusta, joka pidentää työaikaa, laskee palkkaa ja heikentää työehtoja samalla kun se lisää julkisten menojen leikkaustarvetta, on vastustanut johdonmukaisesti vain yksi puolue, Vasemmistoliitto.</span></div>
<b style="font-weight: normal;"><br /></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vastakkaisiakin esimerkkejä tulee mieleen. Persut mainostivat itseään taannoin työväenpuolueena ilman sosialismia. Tämä on näyttöjen perusteella tulkittavissa myyjän puheeksi, jolla verhotaan päämäärä olla kouluttamattomia palkansaajia liehittelevä puolue vailla ihmisoikeuksien kunnioittamista. Joka käänteessä on tämä “työväenpuolue” ollut ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa vastaan, oli sitten kyseessä työelämän kysymykset, ihmissuhdeasiat, turvapaikanhakijat tai mahdollisuus harrastuksiin. Toki on myönnettävä, mitä muihin puolueisiin tulee, että eroavaisuudet äänestyskäyttäytymisessä voivat johtua myös arvojen tulkintaerimielisyyksistä. Tulokset puhuvat puolestaan näissäkin, ja kuten kikynkin kohdalla, kestää <a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3661615-kiky-sopimus-lisaa-leikkaustarvetta-vasemmistoliitto-varoitti-jo-syksylla" target="_blank">Vasemmiston linja </a>parhaiten päivänvaloa.</span></div>
<b style="font-weight: normal;"><br /></b>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ensimmäisen vuosisadan stoalaisfilosofi Epiktetos kertoi lampaasta, joka syö ruohoa, ja sen sijaan, että sylkisi sen omistajansa kasvoille, tuottaa villaa ja maitoa. Samoin on arvojen ja ismien kanssa. Meidän ei tule oksentaa niitä yleisön päälle, vaan sisäistää ne, antaa niiden mennä puoluekoneiston ruoansulatuksen läpi ja tuottaa niistä hyviä tekoja. Niistä meidät sitten tunnetaan.</span></div>
<br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">On siis toisaalta oikein määritellä päämäärikseen ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, mikäli on konkreettisia näyttöjä niitä tukemaan. On kuitenkin tärkeää sen lisäksi nostaa esiin ne näytöt, tai kulloinkin ajassa esiin nousevat kysymkset, joissa nuo arvot ovat uhattuina sekä määritellä jatkuvast tarkemmin, mitä noilla arvoilla tarkoitetaan. Rovaniemellä näitä pieniä suuria kysymyksiä ovat esim. Rakkatien treenikämppäkompleksin tulevaisuus, sivukylien yksityisteiden kunnossapito, kouluverkko ja rakennusten kunto, terveyskeskusmaksut, yms. puhumattakaan suurista kuvioista, kuten vuokra-asuntotuotannosta tai SoTe-palveluista. Vielä tarvitaan Vasemmistoa.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-87740848260498480702016-11-03T04:24:00.002-07:002016-11-03T04:24:48.819-07:00Lasten ja lapsiperheiden syrjiminen on ihmisvihaa<div dir="ltr" id="docs-internal-guid-7ddc454c-29ea-e6f2-e578-2592b95bceb9" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ihmisiä näyttää keskusteluttavan uutinen tamperelaisesta </span><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110222557337_uu.shtml" style="text-decoration: none;"><span style="background-color: transparent; color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: underline; vertical-align: baseline;">ravintoloitsijasta</span></a><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">, joka puhui vihamieliseen sävyyn lapsista, tai lapsiperheasiakkaista. Yllätyksekseni tämä sai ymmärystä osakseen sosiaalisessa mediassa muutoin suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa peräänkuuluttavassa ryhmässä. Aihe herätti ajatuksia itsessänikin, paitsi perheellisenä, myös kunnallisissa luottamustehtävissä toimivana ihmisenä, jonka pitäisi nämäkin seikat kyetä huomioimaan.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"> </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Edellisten kuntavaalien alla osallistuin keskusteluun paikallisen ympäristön lapsiystävällisyydestä. Oli kiinnostavaa kuulla ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä pienten lasten kanssa asioimisesta esimerkiksi eri maissa. Useimmiten valitettavasti kuuli muualla, erityisesti eteläisessä euroopassa, asioiden olevan paremmin. Toki saatan kuvitella useita paikkoja, missä asiat ovat huonommin - paljonkin, mutta siihen keskittyminen ei liene tarkoituksenmukaista.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Itse asiasta väitän, että lasten ja lapsiperheiden rajoittaminen on syrjintää ja osoittaa ihmisvihamielisyyttä siinä missä eri vähemmistöjen syrjiminenkin. Lukuisat argumentit siitä, että ravintoloissa menee rauha, tai että lapsiin liittyvät sivuseikat ällöttävät, kertovat enemmän väittäjästä, kuin itse aiheesta. Väitän, että kaikki esitetyt perustelut lapsirajoitusten puolesta ovat parhaimmillaankin kontekstisidonnaisia - pikaruokaravintolassa koettuna sama tilanne ei ärsytä, kuin hienommassa ravintolassa. Hienommassa ravintolassa taas tilanne olisi mahdollista huomioida tilaratkaisuilla: Lapsiparkit ja puuhanurkat sijoitellaan oikein ja rauhallista ruokailua kaipaaville olisi eristetympi tila jne.. Akustointi ja muu suunnittelu kattaa loput ja viimeisenä silauksena se sietäminen, mitä on mielestäni kohtuullista odottaa ihan jokaiselta.</span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Keskustelu kirvoitti esiin tuntoja myös muualta, kuin ravintolakontekstista. Lasten tuominen luentosaleihin ja mihin tahansa tilaan, missä on aivan oikein odottaa työrauhaa närkästytti myös joitakuita. Pitäisin itsekin hieman harkitsemattomana itkevän sylivauvan tuomista luennolle, mutta näin toimivalla ihmisellä on tälle varmasti hyvä syy, jonka tausta on todennäköisesti syvemmällä meidän yhteiskuntamme kudoksessa. Mielestäni kärsimys voi hyvin olla yhteinen, kunnes asia on korjattu alkulähteiltä. Toisekseen, ratkaisu on todennäköisesti paljon lähempänä. Elämä teknologisessa yltäkylläisyydessä on ilmeisesti sokaissut meidät käsillä olevilta ratkaisuilta. Onko todella niin, että ehkä pakolliselle massaluennolle osallistumista ei voi pikkuvauvan vanhemman, tai vaikka ihmispaljoudesta ahdistuvan ihmisen kohdalla,hoitaa striimaamalla sitä viereiseen luokkatilaan tai vaikka ihmisen kotiin, mikäli luennon seuraaminen siellä ei muusta syystä ole estetty. Ideaa saa vapaasti käyttää siellä edareissa ja muissa elimissä. </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Tällä kaikella haluan sanoa, että lapsivihamielisten argumenttien esittäminen tai tukeminen osoittaa haluttomuutta kaikki huomioivaan kompromissiin ja on siis siltä osin pohjimmiltaan itsekästä. </span></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 14.666666666666666px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ihan viimeiseksi haluan huomauttaa, että tässäkin keskustelussa on kerroksia. Kun on kysymys yksityisestä bisneksestä, niinkuin ravintolat usein ovat, en kävisi niin innokkaasti tätä syrjintäkieltoa pakottamaan. Julkisissa tiloissa, opiskelupaikoissa jne. mukaan lukien opiskelupaikkojen ruokalat sen sijaan olen tämän kanssa ehdoton. Yksityistenkin ravintoloiden suhteen säätäisin, niin pitkälle kuin mahdollista, ehtoja sijainnin suhteen siten, että syrjiminen olisi kiellettyä helpoiten saavutettavilla paikoilla, jotta se viimeinen ja ainoa lapsiperheille saavutettavissa oleva ravintola ei olisi se kaikkein kallein ja syrjäisin.</span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-90139338082336001732012-11-20T23:21:00.003-08:002012-11-20T23:21:52.462-08:00Valtioyritys<b id="internal-source-marker_0.7615655418485403" style="font-weight: normal;"><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Luit oikein. Siinä lukee valtioyritys, ei valtionyritys.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kuntavaalien alla aika monen oikean laidan tyrkyn vaalimainoksissa oli slogan: “Kunta on yritys”. Vaikka on tietysti ilmeistä, ettei näin ole, eikä siis myöskään yritysmaailman niksit ole oikein kuranttia tavaraa politiikan tekemiseen, olisi syytä paneutua mainitunkaltaisen ajattelun perustaan.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kun valhetta toistetaan tarpeeksi, siitä tulee totta.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Yhtiöittämisineen, yksityistämisineen, omaisuutta myymällä ja päätöksentekoa “virtaviivaistamalla” on monen kunnan asiat saatu mullin mallin. Kohta olemme tilanteessa, jossa kunta todellakin on kuin yritys - puolue (tapanani kun ei ole luojajumalia kiitellä) meitä siltä varjelkoon!</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Taistelu käydään monella rintamalla, eikä vyörytys ole vain yksittäisten kunnallispoliitikkojen aivopiereskelyä. Vastahan meiltä meni yliopistot, ja seuraavaksi vuorossa on, mikäs muukaan, kuin koko Suomen valtio.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Noin kuukausi taaksepäin, Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen <a href="http://yle.fi/uutiset/hallitus_pohtii_ministerioiden_lakkauttamista/6341574?origin=rss" target="_blank">esitteli</a> Ylen aamu-TV:ssä hallintorakenneuudistusta, jonka tavoitteena on ministeriöiden yhdistäminen yhteiseksi virastoksi. Nopeimmillaan uudistuksen tulisi astua voimaan jo ensi hallituskauden alusta. Tarvetta perustellaan toimintojen virtaviivaistamisella ja siihen liittyy myös järjellisiä toimenpiteitä, tiedonkulun parantamista, päällekkäisyyksien poistamista, tietojärjestelmien yhtenäistämistä jne., mutta suurena uhkakuvana on nykyisten ministeriöiden lakkauttaminen ja ns. konserniohjauksen jalkauttaminen valtionhallintoon. Toisin sanoen: jokainen aloittava hallitus voisi keksiä ministeriöiden kaltaiset elimet uudelleen.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Mitäs pahaa tässä nyt sitten on?</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tarkastellaanpa aiempia esimerkkejä tämän ajattelun käytännön sovelluksista. “Fantastinen yliopistouudistus” (jonka edistäjänä oli myös Virkkunen, tosin opetusministerinä) ei monien yliopistoissa työskentelevän mukaan ole ollut ihan niin fantastinen, pitävätpä jotkut sitä jopa täystuhona! Monet luvatuista eduista eivät toteutuneet, tosin seinille maalatut pirut riivaavat senkin edestä.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Maakunnissa toteutetun ALKU-hankkeen, jossa viraviivaistettiin hallintoa yhdistämällä työ- ja elinkeinokeskukset, tiehallinnon tiepiirit sekä alueelliset ympäristökeskukset uudeksi ELY-keskukseksi, hedelmiä syödään pitkin hampain Talvivaarassa.</span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tarkoitukseni ei ole olla “rutiseva risuparta”, vaan koska asiasta on tarkoitus linjata enemmän ensi vuoden helmi-maaliskuussa, toivoisin asiasta käytävän keskustelua jo nyt. Itse asiassa toivon olevani uhkakuvieni kanssa väärässä! Vanhasen hallituksen aikaan suuri puheenaihe oli se, kun keskeneräisistä asioista ei puhuttu ja valmiista ei enää voinut. Toisin kuin Sitran ylijohtaja Mikko Kosonen <a href="http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-8/kuinka-ministeriot-lakkautetaan" target="_blank">Voima-lehden haastattelussa</a>, minä en toivo, että: ”kuntaremontti vie kaiken [huomion] ja hallintouudistus menee huomaamatta läpi”</span></b>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-85859587941508475522012-10-08T01:04:00.003-07:002012-10-08T01:04:55.319-07:00Solidaarisuus?<span id="internal-source-marker_0.5014095329032163" style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Palveluiden
järjestämistä kunnan omana työnä perustellaan usein sen
kannattavuudella. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes
kaikkialla, missä palveluita on lähdetty ulkoistamaan, se on joko
huonontanut palvelun tasoa, lisännyt pidemmällä aikajänteellä
kustannuksia, tai johtanut ihmisten eriarvoistumiseen - pahimmassa
tilanteessa kaikkia näitä. Eräs huomionarvoinen seikka on myös avoimuus
ja demokratia, jotka tuntuvat valuvan sormien läpi, kun vastuu palvelun
järjestämisestä annetaan yksityiselle taholle.</span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Luin
hiljattain <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100716169466_uu.shtml?fb_action_ids=10151188096593812&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=flb&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582" target="_blank">artikkelin</a>, joka muistutti minua eräästä tärkeästä
sivujuonteesta. Se kertoi vuokratyöläisestä, joka purki tuntojaan
elämäntilanteeseensa liittyen. Esiin nousivat tutun kuuloiset ongelmat
taloudellisesta epävarmuudesta elämänsuunnittelun vaikeuteen. Etenkin
perheelliselle tilanne on tukala, kun ei voi edes vapaita miettiä kahta
viikkoa kauemmas, saatikka että uskaltaisi luvata lapsille lomareissua
rahankaan vuoksi. Työntekijä on tietysti nöyrä, tekee ahkerasti kaikki
ylityöt mitä pyydetään, eikä valita liikaa oloistakaan. Hän kun haluaa
varmistaa, että töhin kutsutaan myös ensi sunnuntain jälkeen, mistä nyt
ei ole varmuutta hyvänkään tekijän tapauksessa. Nurjin tilanne on
tapauksissa, joissa työntekijöitä irtisanotaan työsuhteista, mutta
tarjotaan samaa hommaa vuoratyönä tilalle. </span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Miten tämä liittyy palveluiden järjestämiseen?</span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Kun
kunta tuottaa palveluita omana työnä, on työntekijöiden kohtelu ja
työsopimusten laatu avoimemmin esillä ja demokratian ulottuvissa.
Lisäksi huomionarvoista on ilmiön laajuus: artikkelin mukaan yli
neljännes palkansaajista teki pätkätyötä viime vuonna. Kun
pätkätyöläisiksi lasketaan sekä osa-aikaista että määräaikaista työtä
tekevät, heidän osuutensa kaikista palkansaajista oli yhteensä 26
prosenttia eli yli 500 000 työntekijää. Myös sukupuolinäkökulma on
huomioitava, sillä naisista osa-aikaisissa tai määräaikaisissa töissä
oli yli 30 prosenttia. Kunnan palveluihin liittyen erityisen
silmiinpistävää on se, että määräaikaisia työsopimuksia käytetään paljon
terveydenhoitoalalla ja opetusalalla.</span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br /><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Vaatimus
avoimuudesta ja demokratiasta, sekä ihmisten työolojen turvaamisesta
siis velvoittaa pitämään palvelut kunnan omina töinä. Sen lisäksi olisi
johdonmukaista resursoida näitä palveluita riittävästi. Ikäväkseni olen
huomannut tähän liittyen surullisen ilmiön kuntapolitiikassa. Hyvistä
työterveyspalveluista nauttivat ihmiset ovat usein haluttomia
ylläpitämään julkisen palvelun tasoa omilla verovaroillansa. Tämän olen
havainnut myös ns. työväenliikkeen perillisten
valtuustokäyttäytymisessä. Muistuttaisin, että solidaarisuus tarkoittaa
yhteisvastuullisuutta ja on yksi vasemmiston kivijaloista. Sitäpaitsi -
kauaskantoisesti ajattelevan homo economicuksenkin tulisi tilastojen
valossa nähdä työelämän muutoksen myös hänen asemalleen tuottaman uhan.
Kun nalli napsahtaa, olisi vähemmän ahdistavaa, kun julkisista
palveluista olisi muutakin, kuin rauniot jäljellä.</span>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-4098303105938945542012-09-13T12:28:00.000-07:002012-09-13T22:01:36.281-07:00Syrjäytymisen ehkäisystä syrjäyttämisen ehkäisemiseen<b id="internal-source-marker_0.7017358641605824" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Seuraava kirjoitus käsittelee aihetta, jota on blogosfäärissä käsitelty jo viljalti. Itsekin olen aihetta sivunnut <a href="http://korjonen.blogspot.com/2011/08/syrjaytetyt-ovat-puhuneet.html" target="_blank">joskus aiemmin</a>. Tämän tekstin tarkoitus onkin lähestyä paikkakuntani ihmisiä lehtien mielipidepalstoilla. On nimittäin - uskokaa tai älkää - edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät ihan joka päivä tarkista mistä facebookissa juuri sillä hetkellä kohistaan. Nettiversion tarkoitus taas on vähän todistella nettiyleisölleni, että minäkin välillä jotain kirjoittelen ja toisaalta tässä pystyy kätevästi linkittämään vähän taustoja. Asiaan siis, ollaampa hyvät:</span></b><br />
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></b>
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Me nuoret emme ole ongelma. Me olemme ihmisiä, jotka elämme tavallista elämäämme niissä puitteissa, jotka meille on annettu - osan jopa yrittäessä vaikuttaa niihinkin. Huoli nuorisosta ei ole uusi ilmiö ja siihen liittyviä kliseitä toistelematta menen suoraan asiaan. Medioita seuraavat ihmiset ovat tuskin voineet viime päivinä välttyä huomaamasta presidentti Niinistön syrjäytymistä ehkäisevän työryhmän ulostuloista noussutta kohua. <a href="http://pantterin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116785-miksi-apusen-matti-pelkaa-pikkutyttoja" target="_blank">Kriittiset äänensävyt</a> ovat huomauttaneet kampanjan aikaansaannosten olevan laiha lohtu todellisessa syrjäytymisvaarassa oleville, ompa epäilty jopa kampanjan tarkoitusperän olleen täysin muualla, kuin sen pohjamarginaalin pelastamisessa - nimittäin jo valmiiksi hyvin toimeentulevien<a href="http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116840-porvariston-rappio" target="_blank"> ihmisten ojentamisessa</a> huolehtimaan jälkikasvustaan.</span></b><br />
<b style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Silmiinpistävintä kuitenkin koko kampanjassa, ja siitä käydyssä keskustelussa on se, kuinka nuorista keskustellaan ongelmana ja meidän äänemme sivuutetaan virallisessa keskustelussa. Meistä siis keskustellaan ilman meitä, ja meitä kohtaan suunnitellaan täysin todellisuudesta irrallaan olevia toimenpiteitä ja <a href="http://www.karjalainen.fi/fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/12271-vaarin-sammutettu-kirkuvat-besserwisserit" target="_blank">moititaan kyynikoiksi </a>kun emme noin vain niitä nielekään. Oli kampanja sitten osoitettu nuorille tai heidän vanhemmilleen, kuulun itse nuorena perheellisenä kumpaankin kohderyhmään ja omien kokemusteni pohjalta koen sen aikaansaannokset monella tapaa turhauttavana.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sitäpaitsi, koko keskustelu on lähtökohtaisesti sivuraiteilla. Heittäytyessämme keskusteluun syrjäytymisestä unohdamme olennaisen - syrjäyttämisen. Vai miksi muuten saamme lukea neuvoja siitä, kuinka vanhempien tulisi ottaa arki haltuun, mutta emme neuvoja yrityksille siitä, kuinka heidän tulisi hillitä irtisanomisintoaan? Miksi näemme neuvon leipoa pullaa ja käydä lauantaina saunassa, mutta emme näe vaatimuksia riittävästä sosiaaliturvasta, jotta jokaisella perheellä olisi varaa saunalliseen asuntoon, tai edes siihen saunavuoroon?! Sitäpaitsi, niillä lapsilla, joitta syrjäytymisuhka eniten painaa, saattaa koti olla se kaikista kamalin paikka, eikä tilannetta auta leikkauspolitiikka jo täysin aliresursoitua sosiaalihuoltoa kohtaan.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Jos oikeasti haluamme pelastaa nuoret syrjäytymiseltä, meidän täytyy lopettaa syrjäyttäminen. Parhaiten se tapahtuu turvaamalla palkkatyöstä riippumaton toimeentulo sekä vanhemmille, että lapsille, sekä takaamalla palveluiden saatavuus. Viimeksi mainittuun voitte jokainen vaikuttaa kunnallisvaaleissa, joissa itsekin olen mukana turvaamassa kattavia julkisia peruspalveluita, niin sosiaali-, terveys- kuin koulupuolella.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">-Markus Korjonen</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">perheellinen opiskeleva silpputyöläinen</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vasemmistoliitto</span></b>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-13522119644220429862012-08-28T01:00:00.000-07:002012-08-28T01:00:01.108-07:00Marjasota(Kansan Tahdon kolumni 30.8.)<br />
<br />
<b id="internal-source-marker_0.15563020599074662" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Taas on otsikoissa revitelty yhden kesän tarpeiksi. Jos keltaisen lehdistön lööppeihin olisi uskominen, kalpenisi sorsanmetsästys thaimaalaisten marjanpoimijoiden jahdin aiheuttalle rytinälle. Suomen sivukylät ovat olleet sotatilassa, koska ahneet ulkolaiset tulevat riistämään marjat varpuineen jättäen kyläläiset nuolemaan näppejään. Jos puolustusvoimia ei apuun saada, tulisi vähintään jokamiehenoikeudet uudistaa, eikö totta?</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ei.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sain kunnian olla osallisena Vasemmistonuorten “solidaarisuutta marjanpoimijoille”-kampanjan operatiivisessa osiossa, kun etelän toverit tulivat Lappiin tutustumaan leireihin, sekä haastattelemaan asiantuntijoita. Tämä oli monella tapaa opettavainen kokemus. Itse en suureksi harmikseni joutanut leireille mukaan, mutta asiantuntijatapaamisissa olin läsnä. Kampanjadelegaatio majoittui kotonani, joten kokemuksista syntyi tuoreeltaan myös paljon hyvää keskustelua.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Päällimäisenä jäi kummastuttamaan se, kuinka sekä poimijoiden että asiantuntijoiden haastattelujen myötä ilmiöstä piirtyvä kuva poikkeaa siitä, mitä julkisuudessa, pääasiassa lehtien mielipidekirjoituksissa ilmenee. Paitsi että ongelmia ei juurikaan näytä olevan siellä, mistä kovin huuto syntyy, jää mielestäni myös moni tärkeä ongelma huomaamatta. Yksittäisten kateuden ja muukalaisvihan motivoiman pyssynpaukuttelun taakse verhoutuu todellinen ongelma - ja keskustelu peruskysymyksistä. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Marjabisnes on nimittäin kestämättömän perustuksen varassa. Se toimii kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella, vaikka poiminta täyttää työsuhteen piirteet. Nykyisin poimijoiden henkilöstövuokrausbisnes on verhottu rahojensiirtokikkailulla vaikuttamaan vapaiden yksilöiden vapaaehtoiselta turismilta, jolloin työntekijöiden kohtelua sääntelee villin lännen lait. Ammattiliitoilla ei ole asiaa, kun ei ole työsuhdetta, ELY-keskuksilla ei ole resursseja, poliisi ei voi puuttua jos ei epäillä rikosta(taas, ku ei ole työsuhdetta, niin mikäs noiden turistien täällä ollessa). Ainoa viranomaisvalvonta on majoituskoulujen paloturvallisuus. Tiedän nyt, että muutamat isot firmat toimivat hyvin ja kohtelevat työntekijöitä hyväntahtoisesti - onhan se heidänkin etujensa mukaista, mutta voitaisiinko Suomessakin luopua vaikkapa AY-liikkeestä ja lainsäädännöstä, kun tiedämme parin suuren rakennusfirman huolehtivan työntekijöidensä oloista säädyllisellä tavalla? </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Riippuen siitä, mitä vastasit viimeisimipään, toivon sinun arviovan siinä valossa myös suhdettasi marjabisnekseen. Jos huolestuttavin piirre marjabisneksessä on muutamien yksittäistapausten kokema kurja kohtalo surkeiden olojen tai rajun velkaantumisen myötä, ja etenkin, jos suuret firmat kohtelevat työntekijöitään hyvin, miksi emme vaatisi työsuhteen tunnustamista poimijoiden viisumin myöntämisen yhteydessä. Ja jos toiminnan saattaminen näin sääntelyn piiriin tekisi siitä kannattamatonta, herää kysymys, onko asioista sittenkään huolehdittu - ja mikä tärkeintä, haluammeko katsella sitä läpi sormien nyt?</span></b>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-45309567011232927262012-08-26T16:24:00.002-07:002012-08-26T16:35:37.107-07:00Kansan Tahdossa, kesäkuussa: SAK - kallis, turha tai kauhea<b id="internal-source-marker_0.4150110122282058" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Otsikolla viittaan SAK:n julkaisemaan perustulo-aihetta kielteiseen sävyyn käsittelevään <a href="http://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/perustulo-kallis,-turha-tai-kauhea" target="_blank">roiskaisuun</a>, jonka allekirjoittajaksi mainitaan SAK:n omilla internet-sivuilla Ilkka Kaukoranta. Kirjoittaja käy yksinpuhelua viime aikoina näkyvästi esillä olleesta yhteiskunnallisesta aiheesta, perustulosta. Vasemmistoliittohan ilmoittaa haluavansa edetä vaiheittain kohti perustuloa, mutta ilmoittaa täsmälliset yksityiskohdat vain ensiaskeleista, tässä tapauksessa 750e perusturvauudistuksesta. Ymmärrän hyvin miksi. Perustulo on niin merkittävän kokoluokan uudistus, että se tuskin tulee tapahtumaan nopeasti ja lyhyessä ajassa, ja näinollen kaikki tarkat lukemat ovat vanhentuneet siihen päivään mennessä, kun toteutuminen on ajankohtaista. Tämä ei liene vaikeaa ymmärtää kenellekään - paitsi Ilkka Kaukorannalle. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Jostain syystä SAK kokee perustulon uhakana olemassaololleen. Osittain tästä syystä se kannattaa tunnetusti joka käänteessä ansiosidonnaista työttömyysturvaa mielestään parhaana sosiaaliturvana. Mainitun kirjoituksen kohdalla tämä pelko menee jo epätoivoisiin sfääreihin. Se näkyy Kaukorannan tarkoitushakuisessa argumentoinnissa, joka ei näytä seuraavan muuta aiheesta käytyä keskustelua, kuten kohdassa, jossa hän moittii “tonni kuussa”-mallin kelvottomaksi ja kalliiksi ilmoittamalla tuon mallin maksavan valtiolle 35 miljardia vuodessa. Laskukaavaa hän ei ilmoita, koska se tekisi hänen väitteensä naurunalaiseksi. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Jokainen suomalainen on jo nyt oikeutettu jonkinlaiseen turvaan, jota tilanteesta riippuen saadaan vaihtelevia määriä - eri luukuilta. Tukimuotojen virtaviivaistaminen on toteutettavissa ilman muutoksia kustannuksiin ja saavutettaisiimpa sillä jopa säästöjä, joskin verrattain vähäisiä, byrokratian vähentyessä. Silti virtaviivaistaminen olisi ensiarvoista elämäntilanteiden moninaisuudessa ja vaihteluissa, toisin sanoen normaalia elämää eläville ihmisille. Toinen, aatteellisesti tärkeä seikka, on perustulon luonne työnantajien mielivallasta riippuvaisten ihmisten neuvotteluaseman parantajana. Tästä seuraa kustannuksia ja veronkorotukset on tunnustettava, mutta Kaukoranta jättää mainitsematta, että korotukset kompensoituvat perustulolla itsellään tulojen pysyessä määritellyn pisteen alapuolella, jolloin verotus tosiassa rokottaisi vain reilusti paremmin toimeentulevia. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">SAK:n tapa viestiä asiasta on erityisen tyrmistyttävä. Ensinnäkin se edustaa elitististä totuuden torvi- ja ylhäältä alas mentaliteettia, paitsi kieltäytyessään vuoropuhelusta, myös siltä osin että jopa SAK:n omien tutkimusten mukaan jopa 50% sen jäsenistä hyväksyisi jonkilaisen perustulon. Olen pettynyt tapaan, jolla SAK kieltäytyy tunnustamasta yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuneen muutoksen, jonka seurauksena, ikävä kyllä, valtaosa työikäisistä - tuensaajista puhumattakaan, elää sellaisissa olosuhteissa, joissa vanhat mallit eivät palvele tarkoitustaan. Se näin entisestään erkaantuu perinteisestä työväenliikkeen traditiosta ja kaivaa kuilua itsensä ja maailman välille. Sillä niin kauan kuin on palkkatyöstä eläviä, tarvitaan vahva ja järjestäytynyt työväenliike. SAK:n eliitti sen sijaan kaivaa järjestönsä hautaa linnoittamalla sen realiteeteista piittaamatomaksi oman edun valvojaksi jäsentensä ja kansalaisten edun kustannuksella. </span></b>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-62681470421662881312012-04-27T04:18:00.001-07:002012-04-27T04:19:26.476-07:00Ihmisten puolue?<br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Vasemmistoliittoa
pidetään yleisesti paitsi mediassa, myös monen puoleessa toimijan
käsityksissä ns. työväenpuolueena. Vaikka puolue ei ohjelmiensa mukaan
itseänsä sellaiseksi määrittelekään, löytyy periaateohjelmasta kuitenkin
maininta Vasemmistoliiton juurista “työväenliikkeen yli satavuotisessa
kamppailussa tasa-arvon ja alistettujen vapauden puolesta”</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">.</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 12px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"> </span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Tähän
historiaan viitaten kiirii, varsinkin vapun aikaan, monien työläisten
ja työläismielisten huulilla kehoitus: ”kaikki maailman työläiset,
yhtykää!”. Lausessa piilee monimerkityksellisyys, ja ei - en viittaa
vappuaaton rientojen pikkutuntien kanssakäymisiin juhlivien työläisten
keskuudessa, vaan koko työläiskäsitteeseen. Nimittäin, kommunistisen
manifestin, mistä lause on peräisin, alkukielisessä esityksessä
viitataan proletaareihin, jotka milloin missäkin yhteyksissä on
käännetty - tai käsitetty eri tavoin koskemaan juuri työläisiä. Kuka
sitten on työläinen? Kenet kelpuutamme tähän luokista jaloimpaan?</span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Juha
Drufva kirjoittaa Kansan Uutisten Näkökulma-palstalla
proletariaatti-käsitteen monimutkaisuudesta. Hän viittaa Raoul
Palmgrenin väitöskirjaan, jossa käsitellään sanan alkuperää latinan
kielessä. Antiikin Roomassa proletarii -luokka tarkoitti ihmisiä, jotka
merkittiin erilaisiin rekistereihin verojen yms. vuoksi, mutta vain
koska heillä oli jälkikasvua. Toisin sanoen proletarii tarkoitti: “</span><span style="background-color: white; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">ainoastaan
jälkeläisten puolesta lukuun otettavia”, ihmisiä, jotka olivat niin
vähävaraisia, ettei heiltä ollut mielekästä kantaa edes veroja.</span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Mitä
Marxiin tulee, ei ongelmamme ratkea sen helpommin. Karkeasti
käsitettynä työväenluokka marxilaisessa mielessä viittaa siihen ryhmään
ihmisiä, joilla tuotannossa ei ole muuta kauppatavaraa, kuin
työpanoksensa. Tällä siis viitataan tuotantosuhteisiin, jotka
määräytyvät sen perusteella, minkälainen hallinta kullakin ryhmällä on
raaka-aineisiin, työkoneisiin yms. Näissä suhdanteissa siis
työväenluokalla ei viitata työsuhteeseen vaan huonoon neuvotteluasemaan.
Tässä mielessä työväenpuolue ei ole puolue joka ajaa työssäkäyvien
etuja sinänsä, vaan pyrkii parantamaan muiden tarjoamasta työstä
riippuvaisten neuvotteluasemaa, tai kuten klassisessa ääriesimerkissä,
poistamaan täysin ryhmien väliset erot.</span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Tämän
käsitesopan myötä toivon jokaisen näin Vapun, suomalaisen työn päivän,
alla työväenlauluja hoilotellessaan ja marssilla iskulauseita huudellen
pohtivan tykönään niiden sisältämää merkitystä. Mitä tarkoittaa olla
mukana työväenliikkeessä? Mitä on olla työväenpuole?</span><br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ja
jos jotakin oivallusta tämän myötä syntyykin, miten se on
palautettavissa poliittiseen toimintaan. Kuntavaalit ovat kohta ovella
ja jokaisen ehdolle aikovan päässä pyörii yhteinen kysymys: mitä
haluamme? Mutta mikä olisikaan tärkeämpää, kuin kysyä: viekö toimintamme
sitä kohti?</span><br />
<br />
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Teksti on julkaistu Kansan Tahdossa 26.4.2012 </span>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-49545424399861546342012-02-22T00:52:00.000-08:002012-02-22T00:52:26.504-08:00Poliittinen kestovaippa<br />
<div>
<span id="internal-source-marker_0.2197743682190776"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Olen kuullut sanottavan, että poliitikkoja ja vaippoja pitää vaihtaa aika-ajoin - samasta syystä. Ja kun tarkemmin ajattelee, niin tottavie, niihän se on. Näin itse aiheutetulla valtuustotauolla saa tervettä etäisyyttä päivän politiikkaan, kun nyt uutena rovaniemeläisenä pääsen tarkastelemaan asioita puhtaammin kuntalaisen näkökulmasta, asukkaana, en valtuutettuna. Mitä toimintaani Kemin kaupunginvaltuutettuna tulee, omalta osaltan tunnustan syyllistyneeni arjesta etääntymiseen ja tästä viisastuneena aion ottaa valtuustotauosta kaiken ilon irti.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Täysin toimettomanahan tässä ei tarvitse maata. Luottamustehtävät ja työ poliittisissa ja muissa järjestöissä pitävät kiireisenä, ja vaikkakin ehkä heikentävät mahdollisuutta ottaa kunnolla etäisyyttä, takaavat sen, ettei totuus pääse unohtumaan. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ensimmäiset aatokset tässä tilassa palauttavat minut niihin aikoihin, kun päätin aktivoitua parlamentaarisella puolella, järjestötoiminnassahan olin mukana paljon pidempään. Tulevien sukupolvien takiahan aikanaan selitin aktivoitumiseni ja kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että välillä on mennyt pitkiäkin aikoja, ettei se ole ollut päällimmäisenä mielessä. Valtuustotyön ota-tai-jätä päätöksenteko pakkolomautti sisäisen visionäärini. Tilanteessa, jossa joutuu keskittämään ajattelunsa valmiiden esitysten hyväksymiseen tai vastustamiseen, unohtuu helposti kokonaiskuvan, ja tulevien, vaihtoehtoisten mahdollisten maailmoiden muotoilu. Pääasiassa jälkimmäistä toivoisi poliitikkojen harrastavan, mutta etenkin kunnissa visiointi jää pääasiassa virkamiesten esityksiin. Tuossa vaiheessa niiden sisältöön on valtuutettu tuskin päässyt paljoakaan vaikuttamaan, ja esitysten tullessa päätöksentekoon, ne voi joko hyväksyä tai hylätä.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Edelliseen liittyen muutama sananen vaikuttamisen itsestäänselvyydestä ja toisaalta vaikuttamisesta sen itsensä vuoksi. Välillä on hyvä kysyä: “miksi me teemme tätä?” Haluammeko valtaa vain, jotta se olisi pois niiltä, jotka sitä meitä vastaan käyttäisivät? Onko meillä viisautta sen käyttämiseen johonkin muuhun? Mitä haluamme rakentaa? Itse joka tapauksessa koen, että osallistuminen ja vallan tavoittelu on edelleen äärimmäisen tärkeää. Ja vaikka päätöksenteon kaava on muuttunut mainitussa suhteessa vähemmän kannustavaksi, on siellä edelleen paljon, mihin todella voi vaikuttaa. Sitäpaitsi, on paljon myös itsestä kiinni, minkälaista osallistuminen on, parhaimmillaan se voi olla myös osallistAmista, mikäli onnistumme siinä, mikä olisi kaikkein tärkeintä - ihmisten mukaan tempaisemisessa. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kertakäyttökulttuuria vastustavana en tietenkään vaipanvaihtovertauksella tarkoita, että me aktiivipolitiikkaan kerran antautuneet joutaisimme roskakoriin. Kestovaippoja käyttäneenä, ja ne toimivaksi todettuani olen päätynyt kannattamaan vaippojen ajoittaista pesua ja kuivatusta ennen uutta käyttöä.</span></span></div>
<div>
<span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></div>
<br />
(Tämä teksti on julkaistu Kansan Tahdossa 2.2.2012)Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-75606537385962976972011-09-22T23:54:00.001-07:002011-09-23T01:49:51.043-07:00Se valuu sittenkinOikeiston talouspolitiikka perustuu mantraan: “Menestyvät yksilöt tuottavat hyvinvointia koko yhteisölle” ja sen vuoksi noita menestystarinoita ei pitäisi jarruttaa tai kokonaan estää verotuksella, tai muulla sääntelyllä. Sen perusidea on, että kun hyvin tienaavien tuloja ei rajoiteta veroilla ja rajoituksilla, kuten ympäristölaeilla, tulot maksimoituvat ja näin myös muulle kansalle jää enemmän tähteitä jaettavaksi. Tämän katsotaan lisäävän koko kansan hyvinvointia.<br /><br />Totta onkin, että viime vuosikymmeninä työn tuottavuus on kasvanut räjähdysmäisesti ja hyvinvointi on joillain mittareilla lisääntynyt. Eliniänodote on pidentynyt ja olemme saaneet todistaa hyvinvointivaltion synnyn. Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. <br /><br />Mantra pitikin paikkansa - mutta vain hetken. New York Times julkaisi 4.9.2011 <a href="http://www.nytimes.com/imagepages/2011/09/04/opinion/04reich-graphic.html?ref=sunday">kuvaajan</a> vaurauden jakautumisesta, joka osoitti, että Yhdysvalloissa sotien jälkeen palkat ja ostovoima kasvoivat tasaisesti kansantuotteen mukana. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuolloin talous oli hyvin säädeltyä. On turvallista olettaa kehityksen olleen euroopassa pitkälti samansuuntainen. Tärkeää on muistaa myös, että tuona aikana luotiin tuntemamme hyvinvointivaltion perusta.<br /><br />Uusliberaali kumous 70-luvun lopussa kuitenkin katkaisi tämän jatkumon. Talouden vapauttamistoimenpiteet kylläkin kiihdyttivät talouskasvua, mutta alimman palkkaluokan ostovoima jäätyi sille tasolleen, keskiluokankin kehityksen hidastuessa ja aineellinen hyvinvointi lisääntyi enää vain parhaiten tienaavalla viidenneksellä.<br /><br />Ostovoiman jäätyminen on monella tapaa heikentänyt alimman tuloluokan hyvinvointia. Se lisää elämän epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta luoden aineellista ja henkistä pahoinvointia. Tietenkin tämä korostuu enemmän Yhdysvaltojen tapaisessa valtiossa, jossa sosiaaliturvaa ei ole samaan tapaan kuin meillä, mutta turvassa emme ole mekään. <br /><br />Mantrat ja hokemat ovat siitä vaarallisia, että niitä pidetään totena vain, koska riittävän monet niitä hokevat. Suurin osa niistä on kuitenkin helposti testattavissa, ja mikäli tulokset antavat ymmärtää, että ne ovat väärässä, niin tällöin niiden pohjalta toteutettua politiikkaa voitanee pitää vain ideologisena huuruiluna. Vastuutonta se on aina, mutta usein valitettavasti myös hyvin vahingollista! <br /><br />Kun puhumme hyvinvoinnista, meidän täytyy olla äärimmäisen tarkkoja mitä sillä tarkoitamme ja millä sitä mittaamme. Politiikkaan vaikuttaessamme meidän täytyy myös olla valppaana sen suhteen, laitammeko laastaria korjaamalla sosiaaliturvaa vai parannammeko tautia muuttamalla epätasa-arvoa aiheuttavia rakenteita.<br /><br />Sanotaan, että vauraus valuu alaspäin. Muitakin sanontoja alaspäin valuvista asioista on kuultu. Taitaa olla sittenkin niin, että toiset niistä ovat useammin totta.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-90261777072859005472011-08-23T05:28:00.000-07:002011-08-25T00:29:13.608-07:00Syrjäytetyt ovat puhuneetKirjoitin mielipidekirjoituksen sanomalehteen vuoden 2009 kesäkuussa syrjäytyneistä, tai, kuten tuolloin asian ilmaisin, syrjäytetyistä. Keskustelu sai alkunsa alikulkuun ilmestyyneestä graffitista, jonka sisältö viittasi tekijän kokemukseen omasta syrjäytyneisyydestään. Tuolloin kirjoitin mm. seuraavaa: “Kun nuorisotyöttömyys kasvaa, epävarmuus lisääntyy ja odotukset kovenevat, on kaikki tämä enemmän tai vähemmän tietoisen päätöksenteon tulosta. ... Mikäli asiaan ei puututa, ovat luvattomat töhryt pian pienin huolistamme, kun todellinen epätoivo alkaa purkautua.”
<br />
<br />Vain vähämpä tiesin tuolloin, mitä tuleman pitää. Maailmanlaajuinen talous- vai pitäisikö sanoa, pankkikriisi, ja jyrkästi uusliberalisoitunut politiikka on ajanut ihmisiä ennennäkemättömään ahdinkoon, eikä pohjaa ole edes näkyvissä. Suuremmat huolet, joihin viittasin, ovat nekin alkaneet näkyä. Lontoon mellakat ovat mielestäni malliesimerkki siitä, mitä tuleman pitää. Ne poikkeavat perustavalla tavalla Pohjois-Afrikan kansannousuista ja Kreikan mellakoista siten, että niistä näyttäisi tyystin puuttuvan poliittinen motiivi ja organisoituminen. Kysymyksessä ovat ihmiset, jotka uusliberalistinen kilpailu- ja yksilökeskeinen yhteiskunta on rakenteellisesti täysin syrjäyttänyt. Ihmisiä, joilla ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä, ei ole myöskään mitään menetettävää. Nämä olosuhteet yhdistettynä Margaret Thatcherin lanseeraamaan asenteeseen “Yhteiskuntaa ei ole, on vain yksilöitä ja perheitä”, johon ympäröivä yhteiskunta on heitä tuudittanut nuoremman sukupolven koko eliniän, on onnistunut tuottamaan koko joukon ihmisiä, joiden kynnys ruveta Lontossa nähtyihin tekoihin on poikkeuksellisen matala. Mitään poliittista tietoisuutta mellakointiin ryhtyminen ei tarvita. Kuten ei vedenkään purkautuminen murtuneen padon läpi kysy vedeltä tietoisuutta, samoin on ihmisen laita. Vuosikymmenien rakenteellinen väkivalta on kasannut yhteiskunnallisten mannerlaattojen väliin vaarallisen jännitteen, jota purkamaan vaaditaan nyt radikaaleja otteita.
<br />
<br />Mikä avuksi? Mainitsemassani mielipidekirjoituksessa peräänkuulutin seuraavaa:”..on aloitettava elämän varmuutta lisäävien turvaverkkojen rakentamisesta, kuten tulonsiirroista varakkailta köyhimmille verotusta viilaamalla, työstä riippumattomasta perustoimeentulosta, ja kansalaisia kuulevasta ja osallistavasta päätöksenteosta …Tulonsiirrot kuten opintoraha, toimeentulotuki, kirjasto ja julkinen terveydenhuolto ovat sitäpaitsi mitä parhainta talouden elvyttämistä ja ongelmien ennaltaehkäisyä, sillä kipurajan alapuolella eläville annettuna joka ikinen euro menee suoraan kulutukseen niin ruoan kuin palveluidenkin muodossa työllistäen näin palveluntuottajia ja kauppiaita. Pienistä puroista jne.”. Mainitsemani keinot eivät mielestäni ole vääriää nytkään, vaikkakin nyt tarvittaisiin paljon kokonaisvaltaisempia toimia.
<br />
<br />
<br />P.S.
<br /><a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115033-tyottomyydessa-synkka-yksityiskohta">Työttömyydessä synkkä yksityiskohta</a>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-925256754553151692011-06-14T08:41:00.000-07:002011-06-14T08:42:39.901-07:00Kirkko irti valtiostaBlogissa on ollut hiljaiseloa, mutta allekirjoittanut on kuitenkin ollut työssä ja toimessa. Olen kirjoitellut kolumnia Kansan Tahtoon, ja yleisön pyynnöstä viimeisin puheenvuoroni myös blogissa helpomman levittämisen mahdollistamiseksi:<br />----<br /><br />Sain kunnian edustaa Lapin Vasemmistonuoria toukokuun lopulla järjestetyssä Vasemmistonuoret ry:n XXVI sääntömääräisessä liittokokouksessa. Kokous oli ehkä paras aikoihin, niin minun, kuin monen muunkin läsnä olleen mielestä. Kokouksessa muotoiltiin järjestölle uusi poliittinen ohjelma, joka kai tätä julkaistaessa on jo vasemmistonuorten nettisivuilla luettavissa, että sinne vain hopi hopi. Henkilövalinnoiltakaan ei vältytty, siispä vielä kerran onnittelut mainiolle Li Anderssonille puheenjohtajuudesta, ja Juuso Aromaalle sekä pohjoisen omalle supernaiselle, Hanna Sarkkiselle varapuheenjohtajuuksista.<br /><br />Eräs asia jäi kirjavasta keskustelusta mieleeni ja se on valtiokirkkokysymys. Kokouksessa tehdyssä aloitteessa vaadittiin kirkkoa erotettavaksi valtiosta ja jäin miettimään paitsi sitä, että eikös samansuuntainen aloite ole lähes joka liittokokouksessa niin myös sitä, että tämähän on toisaalta vasemmiston historiaa ajattellen eräs keskeisimpiä tavoitteita, etenkin kun se ei ole vielä toteutunut. Kuuluisa Forssan ohjelma kirjasi vuonna 1903 asiasta seuraavasti:<br /><br />“Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.”<br /><br />Itse olen aina kannattanut ajatusta. Tuossahan ei pyritä kieltämään uskonnon harjoittamista, siinä pyritään vain purkamaan yhden tietyn uskontokunnan etuoikeutettu asema verojen kerääjänä. Vapauden ja tasa-arvon liikkeeksi julistautuvan vasemmiston soisi tästä asiasta pitävän enemmänkin melua. Nykyäänhän kirkko perii jäsenmaksuluontoisen veron lisäksi myös ns. yhteisöveroa, johon joutuvat osallistumaan kaikki veronmaksajat, yrityksetkin.<br /><br />Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa päällimmäisenä näyttäytyvät talouskysymykset, niinkuin pitääkin. Kuitenkin puoleet jakautuvat oikeisto-vasemmistoakselille myös muissa, kuin talouskysymyksissä ja mielestäni uskonnonvapauskysymys on juuri sellainen. Monikulttuurisuutta vastustavat PerusSuomalaiset ja Kristillisdemokraatit esiintyvät islamin uhkan torjujana, mutta todellisuudessa edistävät jyrkän kristilliskonservatiivisen yksikulttuurisuuden pakottamista Suomeen.<br /><br />Kansanvallassa voimme toki erottaa kirkon valtiosta, mutta emme uskontoa politiikasta - hyvä niin. Jokaisella kun on oikeus kantojaan julistaa, olivat ne sitten peräisin raamatusta tai muusta manifestistä. Katsoisin kuitenkin, ettei vasemmiston tulisi hallituspohjaa muotoiltaessa tippaakaan nöyristellä tämän edistyksellisen tavoitteen kanssa. Politiikka on tietysti kompromisseja täynnä, mutta jos edes uskonnonopetus kouluissa, niinkuin Forssan ohjelmakin kirjaa, saataisiin lopetettua, olisi sekin edistystä. Uskonnonopettajien ei tarvi pelätä työttömyyttä, heillähän on hyvä tietopohja uuden yleisen katsomusaineen opettamiseen pienellä perehtymisellä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-40752566177324500042011-03-28T00:32:00.000-07:002011-03-28T01:58:49.351-07:00NormaaliaikaTaas on se aika vuodesta, kun kelloja siirrettiin ns. kesäaikaan. Se tarkoittaa kellojen siirtämistä normaaliajasta tunnilla eteenpäin. Näin on tehty Suomessa vuodesta 1981, eli nyt kolmekymmenta vuotta. Kesäaikaan siirtymistä perustellaan energiansäästöllä, koska kelloja siirtällä pyritään rytmittämään ihmisten valveillaoloaikaa päivänvalon mukaan, mutta pitävää näyttöä energian säästymisestä ei ole. Sen sijaan näyttöä energian lisäkulutuksesta on, nimittäin valveilla ollessaan ihmiset tapaavat harrastaa energiaa kuluttavia asioita, myös ilman keinotekoista valaistusta. On myös paljon näyttöä monista haitoista, joita seuraa kellojen siirtelystä. Ihmisten biologinen kello ei ole noin vain siirrettävissä. Sen lisäksi yhteiskunnallisesti aikataulujen siirtelystä koituu monin verroin erilaisia kustannuksia, puhumattakaan kellojen siirtelyn aiheuttamista sekaannuksista ja myöhästelyistä. Haitat voi jokainen havaita henkilökohtaisesti nyt, kun joutuu käytännössä heräämään tuntia aiemmin.<br /><br />Mielestäni kellojen siirtelyssä tulisi ottaa järki käteen ja luopua tästä vahingollisesta tavasta. Tässäpä oivallinen poliittinen tavoite, joka taatusti koskettaa meistä jokaista ja jota voinee kannattaa jokainen puoluekannasta riippumatta(?)Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-44467226184361075082011-03-17T03:39:00.000-07:002011-03-17T03:49:25.707-07:00Nuoren vasemmiston palvelumanifestiJulkaisimme tänään nuoren vasemmiston palvelumanifestin.<br /><br />Tutustu tästä<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/-yZj6dOsiuLs/TYHlIjiDEWI/AAAAAAAAAPw/tjssvk7Jn-M/s1600/vasemmisto_manifesti2_1.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 226px; height: 320px;" src="http://1.bp.blogspot.com/-yZj6dOsiuLs/TYHlIjiDEWI/AAAAAAAAAPw/tjssvk7Jn-M/s320/vasemmisto_manifesti2_1.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584996948055888226" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/--QMA-K9GYq4/TYHlNzG2ROI/AAAAAAAAAP4/bbbno2_3g9k/s1600/vasemmisto_manifesti2_2.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 226px; height: 320px;" src="http://1.bp.blogspot.com/--QMA-K9GYq4/TYHlNzG2ROI/AAAAAAAAAP4/bbbno2_3g9k/s320/vasemmisto_manifesti2_2.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584997038136116450" /></a><br /><br />Tutustu myös arjen radikaaleihin ja "radikaaleinta on arki" kirjan ääniversioon <a href="http://arjenradikaalit.wordpress.com/2011/03/17/nuoren-vasemmiston-palvelumanifesti-ja-aanikirja-julkaistu/">Tästä linkistä</a><br /><br />Kiitos!<br /><br />Ja sama tekstiversiona:<br /><br />Nuoren vasemmiston PALVELUMANIFESTI: ASIATON OLESKELU SALLITTU!<br />Suomella on ainutlaatuinen aarre, julkiset palvelut. Niiden ansiosta olemme saaneet nauttia etuoikeuksista, jotka historiallisesti ovat kuuluneet vain eliitille.<br /><br />Nuori vasemmisto tietää, ettei aarre pudonnut syliimme taivaasta. Se kasvoi vuosikymmenten kuluessa sellaisten ihmisten toimesta, jotka uskoivat solidaariseen yhteiskuntaan. Vanhempiemme ja isovanhempiemme aherruksen ansiosta me saimme d-vitamiinia neuvolasta, antibiootit terveyskeskuksesta ja lapsilisällä uudet kurahousut. Tuhansien ja taas tuhansien työtuntien myötä nousivat koulut, kirjastot ja sairaalat. Meidän sukupolvemme oppi lukemaan ja sai useimmiten valita ammattinsa - ja saatamme nyt ottaa vastuun.<br /><br />Me emme katso hyvällä, miten yhteinen rikkautemme hupenee päivä päivältä. Emme hyväksy sitä, että onnemme, vapautemme ja tulevaisuutemme takeena olevat palvelut uhrataan kapitalismin kyltymättömälle nälälle. Vaikka kuntien kotisivut lupaavat mielenterveyskuntoutusta, hammashoitoa ja sosiaalityötä, käytännössä eivät toistuvien leikkausten riuduttamat palvelut jaksa kantaa edes lain minimivaatimuksia.<br /><br />Käynnissä on valtava ryöväys tavallisilta ihmisiltä kansainvälisille palveluketjuille. Tien päässä on se kohtuuton järjestelmä, jossa yhdet tekevät työt mutta toiset keräävät varallisuuden. Me haluamme kääntää kehityksen suunnan, jotta osaksemme tullut huolenpito säilyisi meidän jälkeemme tuleville.<br /><br />Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä taistelu yhteisten palvelujen puolesta voi olla vain vanhan säilyttämistä. Siksi haluamme rakentaa myös uusia palveluja, jotka tunnistavat prekaarin työn pirstaloiman aikakäsityksen ja yksilöllisen elämän. Meille yhteisessä tuotannossa ei ole enää kyse vain ihmisten välisestä tasa-arvosta, vaan myös ympäristöämme tuhoavan ylikulutuksen hillitsemisestä:<br /><br />1. Yhteisin varoin maksetut palvelut on tuotettava ilman voitontavoittelua. Yksityisen terveyssektorin kela-korvauksen kaltaiset yritystuet voidaan lakkauttaa.<br /><br />2. Palvelujen on oltava saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. On kehitettävä ilta-ajan aukioloaikoja. Lasten hoitopalveluissa on mukauduttava siihen, että hoidontarve vaihtelee nopeissakin sykleissä vanhempien työtilanteen mukaan.<br /><br />3. Kouluissa on vihdoin luovuttava masokistisesta tehdastyökurista. Ainakin murrosikäisten koulupäivien alkamisaikoja on myöhennettävä. Kouluruoan rahoitus on saatettava samalle tasolle kuin aikuisten työmaaruokaloissa. Opetusmenetelmät on rakennettava ja resurssoitava kannustamaan oppilaslähtöiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Peruskoulu on myös demokratian ja kansalaisvaikuttamisen koulu.<br /><br />4. Palvelut kuuluvat kaikille. Liikkumisen lisääntymisen vuoksi on aika luopua asumisperustaisuudesta – väärässä kunnassa tai maassa sairastuminen ei voi olla syy hoidon eväämiselle.<br /><br />5. Kaupunkiliikenteen on perustuttava sujuvalle ja maksuttomalle joukkoliikenteelle. Valtakunnallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti on suosittava raideliikennettä.<br /><br />6. Kuntien on kaavoitettava ja rakennettava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikenkokoisille kotitalouksille.<br /><br />7. Kirjastoista tulee laajentaa paikallisia olohuoneita, joista löytyy laadukkaiden kirjastopalvelujen lisäksi riittävästi päätepaikkoja, tiedon ja kulttuurin latauspisteitä sekä kokoontumistiloja kansalaistoimijoille. Kirjastojen yhteyteen tulee perustaa myös lainastoja sellaiselle tavaralle, jota ihmiset tarvitsevat verrattain harvoin ja jota siten on järkevämpää lainata kuin ostaa omaksi.<br /><br />8. Baarikaraoken suosio sen todistaa, ihmiset haluavat olla myös kulttuurin tekijöitä. Tarvitsemme korttelikenttiä höntsäilyyn, bändikämppiä väestönsuojiin sekä seiniä maalattavaksi. Ammatillisten taidelaitosten tuotantoa on vietävä osallistavampaan suuntaan. Suurin osa kulttuuri- ja urheilutiloista on rakennettu yhteisin varoin, niinpä niiden on oltava myös yhteisessä käytössä.<br /><br />9. Myös kommunikaatio on perusoikeus. Ainakin kaupunkialueilla sitä tuetaan kattavalla ja avoimella langattomalla verkolla.<br /><br />10. Tietoyhteiskunnassa oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia tulee laajentaa ja avata, ei sulkea ja yksityistää. Kaiken verovaroin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla netistä. Uuden avoimuuden kulttuurin on läpäistävä kaikki hallinnon elimet ja palvelut oppimateriaaleista ohjelmistoihin.<br /><br /><br />Nuori vasemmisto muistuttaa, ettei hyvinvointivaltio syntynyt yhteisymmärryksessä, vaan lukuisten etukamppailujen seurauksena. Aina on ollut rahan kätyreitä, joiden katsannossa ei mikään ole sen vaarallisempaa kuin ihmisten välinen vapaa yhteistyö ja jakaminen. Siksi palvelujen rakentaminen ei ole vain työtä, vaan myös työstä kieltäytymistä, lakkoja, mielenosoituksia ja arkista solidaarisuutta.<br /><br />Me emme suostu luopumaan perintöosastamme, vaan vaalimme ja rakennamme sitä lapsiamme varten.<br /><br /><br />Anna Kontula, Tampere<br />Dan Koivulaakso, Helsinki<br />Jukka Peltokoski, Tampere<br />Tero Toivanen, Jyväskylä<br />Minna Minkkinen, Tampere<br />Pia Lohikoski, Kerava<br />Marissa Varmavuori, Vihti<br />Juuso Aromaa, Hyvinkää<br />Henrik Nyholm, Helsinki<br />Antti Hartikainen, Vantaa<br />Joona Mielonen, Kotka<br />Li Andersson, Turku<br />Mirka Muukkonen, Turku<br />Julia Vatanen, Pieksämäki<br />Katri Immonen, Helsinki<br />Iiro Arvola, Raasepori<br />Tiia Meuronen, Lappeenranta<br />Heidi Komulainen, Kuopio<br />Johannes Kuhmonen, Jyväskylä<br />Raisa Ranta, Pori<br />Hanna Sarkkinen, Oulu<br />Matti Kapanen, Turku<br />Markus Korjonen, Kemi<br />Jan-Mikael Hakomäki, Tornio<br />Juha-Petteri PasmaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-51255416277551814102011-03-02T12:21:00.000-08:002011-03-02T12:22:13.850-08:00Mikä jäi sitomatta indeksiin?...ja MIKSI?Marraskuussa 2010 eduskunnan sivistysvaliokunnassa Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki esitti opintorahaan 100 euron tasokorotusta, koska tuki on jäänyt jälkeen muista tulomuodoista. Lisäksi hän esitti indeksiin sitomista, asumislisän asettamista ympärivuotiseksi, sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista. Jokainen esitys hylättiin hallituspuolueiden toimesta. Siis Kokoomus, Keskusta ja Vihreät vastustivat esityksiä.<br /><br />Kun sivistysvaliokunnan esitys viimein tuli eduskunnan käsiteltäväksi, Arhinmäki esitti jälleen opintorahan tasokorotusta 100 eurolla, opintorahan sitomista indeksiin, asumislisän asettamista ympärivuotiseksi sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista. Jokaisesta äänestettiin erikseen ja jälleen VASTAAN äänestivät Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Rkp.<br /><br />Nyt jokaisen puolueen nuorekkaat ja dynaamiset ehdokkaat kilpaa mainostavat olevansa opiskelijoiden asialla. Onko opiskelijoiden asia kuitenkaan kirjattu puolueiden polittiisiin tavoiteohjelmiin tai vaaliohjelmiin? Vasemmistoliitolla on!<br /><br />Nyt Vasemmistoliitto on koventanut panoksia. Ajamme 750 euron perusturvaa, joka tulisi korvaamaan useita tukimuotoja, mukaanlukien opintorahan. Tämän on laskettu olevan valtiontalouden puitteissa täysin mahdollista. Vältä siis halpoja kopioita ja äänestä eduskuntavaaleissa aitoa asiaa!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-52763842215104434972011-01-16T10:01:00.000-08:002011-01-16T10:15:30.015-08:00Toimeentulotukileikkurissa ei puolusteltavaaRovaniemellä ilmestyvässä ilmaisjakelulehdessä on keskusteltu kansanedustaja Markus Mustajärven ja "työttömän asentajan" toimesta Lex Soininvaarasta. Päätimme Lapin Vasemmistonuorten kanssa sotkea lusikkamme soppaan seuraavalla kirjoituksella. Teksti on toimitettu Uuteen Rovaniemeen ja toivottavasti se myös julkaistaan. Joka tapauksessa te, hyvä yleisö, pääsette nauttimaan siitä jo nyt. <br /><br />Tässä se on:<br /><br />Uuden Rovaniemen mielipideosastolla on virinnyt keskustelua Lex Soininvaarasta. Nimimerkki Työtön asentaja puolusteli Lex Soininvaara -nimellä tunnettua nuorison toimeentulotuen automaattileikkuria. Lakimuutoksessa on kysymys siitä, että nuorilta, jotka eivät hae töihin tai yhteishaussa kouluun, leikataan jopa 40% heidän toimeentulotuestaan. Tuohon joukkoon laskettanee myös ne nuoret, jotka syystä tai toisesta ovat keskeyttäneet opintonsa, koska jo ennen lakimuutosta heiltä voitiin toimeentulotukea vähentää.<br /><br />Pikainen vilkaisu esim. mol.fi-sivustolle antaa hyvän kuvan kouluttamattomille tarjolla olevista töistä. Puhelinmyyntiä kokeilleista moni ei alalle palaa ja nekin, jotka työssä viihtyvät, eivät pysty pitämään työpaikkojaan sisäänrakennetun ulossavustuksen johdosta. Poikkeuksiakin toki on, mutta koska nuorisotyöttömyys 18-24-vuotiaiden kohdalla lähentelee 40 prosenttia on selvää, ettei noilla poikkeuksilla pelasteta koko sukupolvea. Esityksen järjettömyydestä kertonee sekin, että sitä vastutavaan mielenosoitukseen osallistuivat kokoomusta lukuunottamatta kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt. Myös kaikki opiskelijajärjestöt olivat edustettuina. <br /><br />Nuoret eivät ole yhteisöstään irralla olevia tuotantoyksiköitä, vaan monesti perheellisiä tai muutoin johonkin sosiaaliseen piiriinsä ja sen rutiineihin tavalla tai toisella sidottuja. Epävirallista omaishoitoa voidaan pitää tästä yhtenä esimerkkinä: Halu olla ikääntyvien läheisten seurana tai lasten kanssa kotona sen sijaan, että haettaisiin pelkän rangaistuksen pelossa töihin tai opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, on monelle omantunnon kysymys. Pitkien välimatkojen Lapissa pelkkä autottomuus voi tehdä työnhaun vaikeaksi töissäkäymisestä puhumattakaan. Jo ajokortin hankkiminenkin on toimeentulotuella elävälle täysin mahdotonta. Autoilun kustannukset ovat sitä paitsi niin korkeat, ettei autoa pidetä, eikä sillä ajeta niillä palkoilla, mitä kouluttamattomille nuorille tarjolla olevista töistä saa. <br /><br />Toinen vaihtoehto on itsensä työllistäminen. Työelämäilmapiirin jatkuva koveneminen sekä alati huononevat työehdot ja työntekijöiden kohtelu on kääntänyt monien nuorten katseet yksityisyrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen. Starttirahoja ei kuitenkaan TE-toimistosta hevillä saa, ellei ole perustamassa vähintään uutta Nokiaa valmiine laskelmineen ja sopimuksineen päivineen. Vaihtoehdoksi jää siis kituuttaa toimeetulotuella kunnes on saanut kovalla työllä ja niukkuudella yrityksensä tuottamaan – paitsi tietenkin jos toimeentulotukea leikataan 40%, jolloin tämäkin vaihtoehto muuttuu mahdottomaksi. Me Lapin vasemmistonuorissa katsommekin, että yhteiskunnan tulisi tukea ihmisiä heidän omissa valinnoissaan sen sijaan, että kaikkia yritettäisiin tunkea samaan ahtaaseen uramuottiin. <br /><br />Ratkaisuakin on esitetty jo vuosien ajan, nimittäin perustuloa. Perustulo olisi vastikkeeton kuukausittainen tulo, joka korvaisi Kelan ja Sossun tukiviidakon niputtamalla ne yhteen. Vasemmistoliittokin tarjoaa vaihtoehdoksi 750 euron perusturvaa, jonka piiriin kuuluisivat "työttömät, pientä eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja saavat sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat." Perustulo tai -turva olisikin monin verroin järjevämpi ja joustavampi kehityssuunta, koska se huomoi ihmisten omista lähtökohdista nousevat tarpeet ja toimii turvana siirryttärssä työstä tai työttömyydestä kouluun, omaishoitoon, yrittäjyyteen ja niin edelleen. Se myös takaa, että työhön tai kouluun pettyneet eivät tipu tyhjän päälle ottaessaan aikalisää uuden suunnan miettimistä varten. <br /><br />Lapin Vasemmistonuoret muistuttaa että toimeentulotuki on viimeinen oljenkorsi, sen varassa elävät ovat kaikkein heikompaan asemaan joutuneita. Onko todella niin, että heidän lyömisensä heidän viimeisen tulonlähteensä puolittamalla on paras tapa auttaa? Lapin vasemmistonuoret katsoo, että Lex Soininvaara on nykyhallituksen paskin päätös ja se tulee kumota heti. Viimeistään sen tekee kuitenkin uusi hallitus, jos äänestäjät niin päättävät.<br /><br />Markus Korjonen<br />Puheenjohtaja<br />Lapin VasemmistonuoretAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-13675204237109971122011-01-11T14:25:00.001-08:002011-01-11T15:04:57.240-08:00Mistä rahat?Aina kun poliitikko esittää uudistuksia, on aiheellista kysyä "mistä rahat?". Kysymyksen kuulee lausuttavan erityisen usein kun on puhe sosiaaliturvan uudistuksista, kuten perustulosta, mutta myös muiden, etenkin julkisten palveluiden parantamisesitysten yhteydessä. Porvaripuolueet ovat uusliberalistisen aatteensa lumoissa yksityistämässä kaikkea vedoten kuvitteellisiin säästöihin ja maahanmuuttokriitikot ovat ajamassa maahanmuuttajia ulos sekä lopettamassa kehitysyhteistyötä milloin mihinkin lukuihin vedoten. Minäpä nostan pöydälle sellaisen kissan, joka syö sinunkin ruokasi: Harmaa talous.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_VnMPzAG2ku0/TSzZEGzApzI/AAAAAAAAAPk/-W90aSHoEVY/s1600/tulotmenot.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 141px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_VnMPzAG2ku0/TSzZEGzApzI/AAAAAAAAAPk/-W90aSHoEVY/s320/tulotmenot.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5561058304462989106" /></a><br /><br />Kuva on skannattu 11.1.2011 Pohjolan sanomista. Siinä on esitetty palloina valtion verotuloja ja -menoja. Erityisen huomionarvoisia ovat kehitysyhteistyön ja maahanmuuton kustannukset, joissa eivät ole edes huomioituna niistä saatavat tulot(kyllä, niitäkin on). Harmaan talouden haluan nostaa esille siksi, että mielestäni se on vähintäänkin aiheellista tässä keskustelussa, kuten seuraavasta linkistä voidaan havaita.<br /><br /><a href=" http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/16/harmaa-talous-maksaa-suomalaisille-jopa-10-miljardia-euroa/20108587/12">"Harmaan talouden kokonaismäärä voi olla jopa 10–14 miljardia euroa vuodessa, ilmenee eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta raportista."</a><br /><br />Mikäli tuosta 10 miljardista piirrettäisiin pallukka, se nielisi sisäänsä kaikki menopuolen pallot, ja yli jäisi vielä 80% eli 8 miljardia käytettäväksi johonkin muuhun(itse rahoittaisin sillä tietysti perustulon, ja paljon muuta). Mikäli tuota väitettä 10 miljardista pidettäisiin pöyristyttävänä ja mahdottomana, voitaisiin se reiluuden vuoksi puolittaa. Silti oltaisiin menopuolen pallojen syömisen jälkeen 3 miljardia voiton puolella. <br /><br />MIKSI siis tähän asiaan ei ole puututtu? No, onhan siihen yritetty. Puolueista Vasemmistoliitto on varmasti aktiivisimmin pitänyt yllä puhetta harmaasta taloudesta, sekä tehnyt konkreettisia esityksiä valvonnan lisäämiseksi, sekä harmaan talouden torjumiseksi. Esityksiä, jotka ovat tulleet aina torjutuksi porvaripuolelta. Vaalien lähestyminen on tietysti kirvoittanut kantoja myös porvaripuolen pääpiruilta, kuten EK:n äänitorvi Kataiselta, mikä on tietysti positiivinen ilmiö. Kannanotot näyttäytyvät kuitenkin oudossa valossa, kun on osoitettavissa nykyisen hallituksen selkeästi harmaan talouden kitkemistä vaikeuttaneet toimenpiteet, kuten <a href="http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2435552/harmaa-talous-leviaa-kuin-syopa">resurssien vähentäminen valvonnasta</a>. <br /><br />Pistetäänpä asiat mittasuhteisiin ja hoidetaan oleellisin alta pois. Sen jälkeen voimme keskittyä muihin kysymyksiin, eikä tarvitse kysellä: "Mistä rahat?"Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-49047777865047073872010-12-06T13:37:00.000-08:002010-12-06T13:47:45.427-08:00Hajanaisia ajatuksia itsenäisyyspäivästäItsenäisyyspäivän viikolla luin Kansan Uutisista seuraavansisältöisen uutisen:<br /><a href="http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2406523/%E2%80%9Dhuonoin-lakiesitys-kahdeksaan-vuoteen%E2%80%9D">"Hallitus esittää, että toimeentulotuen perusosaa leikataan alle 25-vuotiailta, jotka kieltäytyvät koulutuksesta. Eduskunta äänestää tänään paljon porua herättäneestä hallituksen esityksen sisällöstä."</a><br /><br />Hiljaiseksi veti...<br /><br />Nimenomaan itsenäisyyspäivän lähestyessä mieliin nimittäin palautuu itsenäisyyteen liittyvät ajatukset ja pohdinta siitä, mitä se oikeasti meille tarkoittaa. Oma suhtautumiseni siihen ja sen juhlintaan on vuosien varrella kulkenut värikkään ja vivahteikkaan polun. Lapsena itsenäisyys oli sitä, mitä siitä koulussa opetettiin. Oli hienoa olla isänmaallinen, olihan isoisäni sentään sotiemme veteraani. Tosin hänen suhtautumisestaan sotimiseen sain psyykeeseeni polttoleiman jo pienenä - me pyssyleikkejä leikkivät lapset saimme muistutuksen siitä, että elämme rauhan aikaa, ja nyt ei tarvita torrakoita. Asialle ei silloin osannut antaa sen ansaitsemaa painoarvoa, mutta tietysti sillä on ollut vaikutusta varttuneempana, kun on joutunut oman vakaumuksena valitsemaan kutsunnoissa. Palvelin isänmaata siis siviilipalvelusmiehenä. Totaalikieltäytymistäkin suunnittelin, mutta koska palvelukseen astuessani olin jo perheellinen, koin totaalihaaveen ja puolen vuoden vankilatuomion itsekkääksi egotripiksi perheen kustannuksella ja valitsin pidemmän palveluvaihtoehdon ja yhteisen ajan perheen kanssa.<br /><br />Teini-ikäisenä linnan juhlien aikaan järjestetyt kuokkavierasjuhlat tulivat myös allekirjoittaneelle tutuksi. Hieman käänteisesti koin tekeväni isänmaallisen teon, kun osoitin mieltä tasa-arvon ja köyhien asian puolesta ulkona pakkasessa kansakunnan kerman koreillessa ja mässäillessä linnan glamourin loisteessa. Hetkeäkään en vaihtaisi pois edelleenkään. Minulle itsenäisyys on nimittäin yhä enenevissä määrin näyttäytynyt mahdollisuutena osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omiin yhteisiin asioihimme sen sijaan, että joku muu, tuolta ulkoa tekisi sen meidän puolestamme. Eduskunnan porvaripuolueet, sekä elinkeinoelämä ovat omineet isänmaallisuuden käsitteenä, mutta ovat luovuttaneet politiittisen suvereniteettimme markkinavoimien näkymättömälle kädelle. Joskus, kun kaupunginvaltuuston kokouksessa asioita esitellään talouden mittareilla "välttämättöminä" päätöksinä, mietin mihin meitä päättäjiä silloin tarvitaankaan? Eikö riittäisi että yksi talouden tuntija tekee tarvittavat laskelmat ja leimaa aina kulloinkin välittömästi ennakoitavan tulevaisuuden näkökulmasta sen rahallisesti kannattivmman vaihtoehdon. Sellaiseen vaihtoehtoon en tietenkään usko, siksi peräänkuulutankin itsenäisyytemmekin vuoksi kansanvaltaa rahanvallan sijaan. Se on todellista isänmaallisuutta, itsenäisyytemme puolustamista.<br /><br />Itsenäinen valtio ei myöskään ole itsenäinen, jos sen kansalaiset eivät omassa elämässään ole itsenäisiä, ns. suvereeneja kansalaisia. Tämä tarkoittaa jokaisen kansalaisen tasavertaisia vapauksia ja mahdollisuuksia päättää omasta elämästään ja sen suunnasta. Tällaisten mahdollisuuksien turvaaminen edellyttää määrätynlaisia perusedellytyksiä, eikä kaikkein vähiten perustuslainkin meille vaatimia perustarpeita kuten kattoa pään päälle ja ravintoa. Tuo alussa mainisemani uutinen, joka siis tarkoittaisi automaattileikkuria nuorten toimeentulotukeen, oli kaltaiselleni nuorelle perheelliselle katkeraa myrkkyä. Olen joutunut, ollessani alle 25-vuotias nuori perheellinen, asioimaan toimeentulotukiluukulla opiskelujen ja siviilipalveluksen välisinä aikoina - aikoina, jolloin elämän järjestäminen on muutoinkin haasteellista. Köyhyyden torjumisen juhlavuotena mainitunkaltaiset päätökset tuntuvat pökerryttäviltä; ovathan ne kohdistettu siihen kansanryhmään, johon rakenteellinen työttömyys, opiskelupaikkojen niukkuus ja opiskelun monissa tapauksissa tuottama taloudellinen kurimus sekä suurin vaikean syrjäytymisen riski kohdistuu. Tämän kehityksen kääntämiseksi ei tule kaihtaa keinoja, se on meidän isänmaallinen velvollisuutemme. Tarvitsemme torjuntavoiton, tai pikemminkin täyden selätyksen talouden diktaruurin hyökkäystä vastaan.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-48428683273867576122010-11-14T06:03:00.001-08:002010-11-14T06:17:49.094-08:00Kohti punavihreää Suomea!Järjestimme Lapin vasemmistonuorten kanssa keskustelutilaisuuden punavihreydestä Kahvila kauppayhtiössä Rovaniemellä. Tilaisuus veti kabinetin täyteen, mikä oli tietysti ilahduttavaa. Esiintymässä paikalla oli lisäkseni vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, sekä toinen vasemmistonuorten ehdokas, Juha-Petteri Pasma.<br /><br />Tilaisuuden keskusteleva luonne mahdollisti aiheesta rönsyilyn ja äkkiä huomasimmekin, että ihmisillä on valtava huoli ajan hengestä. Työssä jaksaminen, työehtojen huonontuminen ja eriarvoistuminen olivat selkeästi päällimmäisenä. Jonkin verran sivusimme myös petopolitiikkaa ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja vaikeaan tilanteeseen.<br /><br />Parhaamme mukaan koitimme sitoa ratkaisut ongelmiin punavihreän teeman mukaisiksi. Eräänä muodostelmana tilaisuudessa syntyi downshifting, eli elämän leppoistamisen mahdollistavan yhteiskunnan malli, jossa valtion politiikka on tasa-arvoista niin tuloerojen, palveluiden, kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliittiset rakenteet muutetaan mahdollistamaan sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoinen elämäntapa. Siihen kuuluu vapaus tehdä toimeentulonsa kannalta riittäväksi katsomansa määrä mielekästä työtä, ja täyttää muu aika ystävien, perheen, harrastusten tai vaikkapa järjestötyön parissa. Punavihreyden vihreä puoli korostuu erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa yhteiskunnan turvaverkko mahdollistaa esimerkiksi luontoa tai eläimiä rasittavan tarpeettoman työnteon lopettamisen ilman henkilökohtaista taloudellista kriisiä. Myöskään omaishoidon ei pitäisi olla taloudellinen itsemurha vaan varteenotettava vaihtoehto.<br /><br /> Haihattelua tämä ei ole; tälläkin hetkellä on valtava määrä pienyrittäjiä, jotka tienaavat vähän, mutta omasta mielestään riittävästi tasapainoisen elämän ylläpitämiseksi. Arvonlisäverotus vain pakottaa nämä pienituloiset maksamaan satoja euroja kuussa valtiolle vain nostaakseen saman summan joko työttömyyspäivärahana tai toimeentulotukena, koska tässä tilanteessa ei jää varaa maksaa itselleen palkkaa. Juuri tällaisia tilanteita varten Vasemmistoliittokin vaaliteeseissään vaatii alle 10 000 euron vuosituloja verottomiksi.<br /><br />Usein, tässäkin tilaisuudessa, saa kuulla työhönsä kyllästyneiden suunnitelmia alanvaihdosta. Sairaan- tai vanhustenhoitajat, opettajat, tai vaikkapa siivoojat jotka haluaisivat tehdä koulutuksen mukaista työtä hyvin ja ylpeänä ovat pakotettuja raatamaan kurjistetuissa ja kiireisissä oloissa, jolloin työn jälkikin kärsii. Oma viestini heille on: "ei se vaihtamalla parane". Johtamisen kulttuuri on kaikkialla sama, koska yhteiskuntamme rakenne sen vaatii. Tehokkuuden ja tuottavuuden maksimointi unohtaa inhimillisen elämän laadulliset puolet ja siksi tilanne voi muuttua vain muuttamalla rakenteita. Rakenteet muutetaan poliittisilla päätöksillä ja siksi on tärkeä osallistua yhteiskunnalliseen muutokseen yhteisöllisesti, eikä vain yksilöllisiä uravalintoja tai ostospäätöksiä tekemällä. Helpoin ja vaatimattomin tapa on äänestää vaaleissa. Loput vaihtoehdot ovat vain mielikuvituksesta kiinni. Muistakaa, että vastarinta on sallittua, jopa suotavaa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2148403188454790943.post-39699023241387930402010-11-03T15:52:00.000-07:002010-11-03T15:55:15.660-07:00Perusturva, alaraja palkoille ja kyykytyksen loppuViime viikonloppu kului rattoisasti vasemmistoliiton puolueristeilyn merkeissä. Siellä startattiin taival kohti vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Tämä konkretisoitui erityisesti risteilyn aikana järjestetyssä puoluevaltuuston kokouksessa, johon itsekin osallistuin. Kokouksessa vahvistettiin Vasemmistoliiton <a href="http://vasemmisto.fi/component/content/article/1467.html">vaaliteesit</a>, joista tuli mielestäni varsin järeät. Niiden turvin voi ylpeänä lähteä edustamaan puoluetta vaalikentille.<br /><br />Erityisen hyviä ovat mielestäni seuraavat ohjelmaan päätyneet vaatimukset, kuten:"Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle". Työelämän laadullisessa parantamisessa on ensisijaista saada edes nykyiset työehdot toteutumaan kaikilla ja kaikkialla. Vasta sitten voi ja tietysti tuleekin vaatia niihin parannuksia. 10 euron minimipalkka nostaisi merkittävästi monen nykyään huonosti palkatulla alalla työskentelevän tuloja. On selvää että työnteon tulee olla kannattavaa eikä työssäkäyvän tulisi joutua asioimaan toimeentulotukiluukuilla. Tämä tilanne on liian monelle nykyään arkipäivää!<br /><br />Kaikki eivät kuitenkaan halua rakentaa loppuelämäänsä huonosti palkatulle ja mahdollisesti sisällöltään merkityksettömälle tai jopa arvojensa vastaiselle työlle, vaan haluavat vapauttaa voimavarojaan johonkin muuhun tärkeäksi kokemaansa, kuten omais- tai lastenhoitoon, pienyrittämiseen, taiteeseen tai mihin hyvänsä nykyään käytännössä korvauksettomaan työhön. Tätä ongelmaa paikkaamaan vaadimme 750 euron perusturvan, joka tulisi korvaamaan kaikki muut nykyiset minimituet, kuten opintorahan, kotihoidontuen tai yrittäjien starttirahan. Tuki mahdollistaa myös joustavan siirtymisen erilaisten elämänvaiheiden tai työllistymisvaihtoehtojen välillä.<br /><br />Onnelliseksi minut tekee myös se, että vasemmisto yhtyy nyt virallisesti näkemykseeni siitä, että tiedon on kuuluttava kaikille. Vaatimukset vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista, oppimateriaalien maksuttomuudesta yms. ovat aiheellisia, mutta arkisia. Niiden ohella radikaalimpana vaatimuksena haluan nostaa esiin yksityistä tiedostojen lataamista koskevan esityksen, jonka mukaan yksityisestä tiedostojen, esim. musiikin lataamisesta omalle koneelle ei tulisi rangaista. Lain tulee ottaa huomioon tämän päivän teknologia eikä turvata itsekkäiden ylikansallisten mediajättien vanhanaikaiseen ansaintalogiikkaan perustuvia medianlevitysmuotoja.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/02764476070632364313noreply@blogger.com0