Kemiläisiä tuntuu puhtuttavan kaupunkiin rakennettava kävelykatu. Asian on nostanut tapetille syyskuisen valtuuston päätös aikaistaa rakentamisen aloittamista, koska tarjolla oli elvytysrahaa. Korostan vielä kerran: Kävelykadun rakentamispäätös oli jo tehty, edellisen valtuuston aikaan. Rakennusajankohta oli määritelty väljästi "talouden salliessa". Tietystikään kaupungin taloustilanne ei ole hyvä, mutta itse katsoin, että TE-keskuksen vastaantulo oli siinä määrin huomattava, että siihen kannatti tarttua.
Kaupungin työttömyysprosentti huitelee 18 paremmalla puolen, ja laajemmalla perspektiivillä koko maan, ja maailman talous on enemmän tai vähemmän katastrofin partaalla. Mullistusta odotellessa täytyy turvautua niihin keinoihin, joita meillä on käytettävissä, ja itse ainakin katsoin, että rakentaminen on sitä elvytystä, jota laman pohjalla eniten tarvitaan, seuraavin perustein:
1) Rakentaminen työllistää
2) Kaupungin verosaatavat lisääntyvät, kun on palkkoja mistä periä
3) Verosaatavilla rahoitetaan julkisia palveluita, siis niitä, joita palkansaajat eivät rahoita ostamalla käteen jäävillä rahoillaan.
Talouden kriisi ei ole paikallinen, eikä ratkaisuakaan sellaisena voi nähdä. Kemiläisinä olemme myös lappilaisia, suomalaisia, eurooppalaisia ja niin edelleen. Vastuu työllistävästä ja elvyttävästä toiminnasta on siis jaettu vastuu. Tämä siis tiedoksi niille huolestuneille, joita risoo se mahdollisuus, että Kemin katuja kiveäisi esim. joukko puolalaisia. Tämäkin vaihtoehto nimittäin nousi keskusteluissa ilmi, mutta siihen sanottiin syyksi se, ettei suomesta kuulemma enää löydy ammattitaitoista väkeä tekemään kyseistä hommaa. Jos taas tiedät jonkun, niin kannattaa varmaan vinkata mahdollista tarjouspyyntöä varten, hommahan nimittäin tulee kyllä kilpailutettavaksi aikanaan.
Ja mitä tulee muihin palveluihin, vastakkainasettelu on mielestäni keinotekoinen. Kävelykatu ei ole vastakkainen vanhusten tai sairaiden hoitamisen kanssa, eikä kirjaston tai kirjastoauton kanssa, vaikka samasta veropotista ammentaakin. Yhtä rakentavaa olisi laittaa kirjastot ja uimahalli vastakkain, tai vesijohtoverkon ylläpito ja henkilökohtaiset avustajat vastakkain. Syy sairaiden ja vanhustenhoidon ahdinkoon pitäisi mieluummin hakea kuntia ahdinkoon ajavan porvarihallituksen toimista. Sen sijaan että TE-keskus osoittaisi rahaa elvyttävään rakennustoimintaan, voisi kunta saada valtionapua sairaanhoitoon. Se vain ei näytä olevan hallituksen tahtotila. Valtakunnallisella tasolla vaatimus on siis edelleen sama: lisää rahaa kunnille, ei veronalennuksille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pohjolan (T)yössä kirjoitettiin asiasta. Vasemmistoliiton kanta taisi hajota tässä? Mikko Ekorre (vas) PT:n mukaan kyseenalaistaa työllisyysvaikutukset... Kirjoitat, että rakentamispäätös oli jo tehty aikaisemmin, mutta jatkat kritisoimalla hankkeen vastakkainasettelua muihin palveluihin. Oulussa taas olemme heittäneet vastakkainasettelua kallioparkki kysymyksessä enemmän ja vähemmän oikeutetusti. Mutta jos terveyspalveluista leikataan ja samalla pidetään ehdottomasti kiinni joistakin järjestömistä hankkeista, niin kaipaa se mielestäni pientä vastakkainasettelua. Kaikenlaiseen rakentamiseen positiivisesti suhtautuen ihan pelkästään vain työllisyysvaikutuksien takia on jo liian työorientoitunutta. En tiedä tarvitsevatko kemiläiset todella kävelykatuaan, mutta tiedän ettei oululaiset tarvitse kallioparkiaan. Jälkimmäinen on puhtaasti kulutushelvetin luoma tahtotila.
VastaaPoista-Jukka Vahera
Hämeenlinnalaisena voisin sanoa, että kaupungin keskustan kannalta kävelykadun rakentaminen taisi olla paras idea, mitä täällä on koskaan ollut. Pienten yritysten määrä keskustassa lisääntyi ja kaupunkikuvakin elävöityi huomattavasti.
VastaaPoistaVäitän, että kävelykatu maksaa itsensä takaisin yllättävänkin nopeasti.
Jukka: Olet oikeassa, kaikkea rakentamista ei pidä kannattaa vain työn takia, vertaus 100% työllisyyteen pyramideja rakentamalla osoittanee sen että työllä on aina jokin tulos, joka palvelee milloin ketäkin.
VastaaPoistaItse ainakin elän siinä uskossa, että kävelykadun kaltaiset nykyaikaiset tilat ovat kaupungin sijoittamista itseensä, ja voivat ihannetilanteessa palvella myös ihmisten itsensä asettamia päämääriä, sekä epäkaupallista toimintaa. Tiedän että Kemissä olisi ollut muita kohteita jotka olisivat olleet mielekkäämpiä, ja olen sitä mieltä edelleen. En suostu uskomaan että kaikki muut suunnitelmat olisi tällä päätöksellä tehty tyhjäksi. Koen, että ihan yhtä realistista ja jopa toivottavaa on tämänkin jälkeen pitää tavoitteena myös esim. kauppakadun rakentamista kävelykaduksi, talouden sen salliessa.
Joonas: Entä miten näkisit Hämeenlinnan kävelykadun ns. vapaan kaupunkitilan kannalta, onko siellä myös epäkaupallista liikehdintää?
Vapaan kaupunkitilan kysymys kannattaa nostaa vahvasti esille kävelykatuhankkeessa. Kävelykatujen pitäisi olla vapaata kaupunkitilaa, jossa kenellä tahansa on mahdollisuus osoittaa mieltään tai kokoontua vapaasti. Oulussa näin ei valitettavasti ole tällä hetkellä. Tilanne on hanurista, sillä ei-kaupallisilta toimijoilta peritään käyttömaksuja Rotuaarin käyttämisestä.
VastaaPoista